Jopa 80 prosentissa pääkaupunkiseudun pientaloista poltetaan puuta, tiedottaa Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY.
Puuta käytetään pääasiassa varaavissa takoissa ja puusaunoissa. Yli puolet pientaloasukkaista säilyttää polttopuunsa puuvajassa.
‒ Ehdottomasti paras säilytyspaikka polttopuille on tuulettuva puuvaja, joka suojaa puita sateelta ja pitää ne kuivina. Onkin ilahduttavaa, että selvityksemme mukaan puuvajojen määrä on viime vuosina kasvanut pääkaupunkiseudulla, sanoo ilmansuojeluasiantuntija Katja Ohtonen Helsingin seudun ympäristöpalvelusta.
Juuri julkaistun raportin mukaan 53 prosenttia pääkaupunkiseudun pientaloasukkaista säilytti vuonna 2019 polttopuunsa puuvajassa. Vastaava luku oli 36 prosenttia vuonna 2014. Edelleen noin 30 prosenttia säilyttää polttopuunsa ulkona peitetyssä pinossa.
HSY:n selvityksen mukaan suurin osa pientaloasunnoissa käytetystä polttopuusta hankitaan omasta metsästä tai saadaan ilmaiseksi.
Yleisimmin pientalon tulisijaa käytetään pääkaupunkiseudulla lisälämmitykseen. Tulisijaa käytetään myös tunnelman luontiin sekä sisustuselementtinä.
Takkoja ja muita asuintilojen tulisijoja käytetään eniten joulu-helmikuussa, jolloin tulisijaa lämmitetään tyypillisesti 3-4 kertaa viikossa. Puusaunoja sen sijaan lämmitetään ympäri vuoden kerran tai kahdesti viikossa. Yleisimpiä tulisijoja ovat varaavat takat sekä puukiukaat.
HSY:n mukaan puunpoltosta pääkaupunkiseudulla syntyvät hiukkaspäästöt ovat suuremmat kuin autoliikenteen pakokaasujen hiukkaspäästöt.
‒ Jokainen voi kuitenkin omalla toiminnallaan vähentää omasta puunpoltosta syntyviä päästöjä. Esimerkiksi helppo keino on polttaa vain kuivaa puuta eikä koskaan roskia, Katja Ohtonen kertoo.
