Koti Blogit ja kolumnit Pönttöpulinat Jos vain pyykkiä riittää vaan…

Jos vain pyykkiä riittää vaan…

Kuvan patsas on Palokin koskien ympäröimästä Ronttopuistosta, jossa voi ihailla erilaisia käsintehtyjä satupatsaita. Kuva: LetterboxMediat

ostan toisella manzanillan (sherryä muistuttava juoma). Niin ne Espanjassa silloin. Nuoruudessani. Espanjatar olisi ollut tänä kesänä täällä aivan hätää kärsimässä. Joopa, joo, eikä useampi manzanilla olisi riittänyt. Kun ei pyykki kuivu niin ei kuivu! Ilma voi olla lämmintä ja kuumaa, mutta kun kosteusprosentti hivelee korkeuksia, ei pyykki vain kuivu. Sitä saa alvariinsa juosta laittamassa pyykkiä ulos kuivumaan, hakemaan nopsasti pienen sateen alta pois ja taas uudestaan. Tässä alkaa nämä sään ennustajan taidot kasvaa aivan itsestään. Kun katsoo pilviä ja niiden paksuuksia, värejä ja tuulen voimakkuuksia. Täytynee tässä hakea seuraavaa ilmatieteenlaitoksen säätieteilijän paikkaa. Ja lopuksihan he kaikki ja allekirjoittanut vaan heittävät noppaa, että mikä se sää hetken päästä lienee!

Kesällä varsinkin tuota lakanapyykkiä piisaa. Vierailijoita kun piipahtaa. Toisilla kylläkin on omansa, hyvä niin. Useimmat vierailijat tulevat maalle uimaan, pelaamaan jalkapalloa tai korttipelejä. Vierailut heistä ovat vapaa-ajan huveja varten. Sedälläni oli pitkä lista kesämökillä tarvittavista tehtävistä ja jokaisen vierailijan tuli valita jokin tehtävistä. Ja suorittaa se. Eivätpä tulleet toiste! Se siitä sitten.

Minulla on isäni lista suomalaisten perustaidoista 40- ja 50-luvulta. Niitä me opeteltiin maalla kesälomilla hänen ohjauksessaan. Niitä olivat: tulen teko (kamina, takka, sauna, nuotio), saunan lämmitys, uiminen, sukeltaminen (veden alla olo silmät auki), vihdan eli vastan teko (myös side), soutaminen (vesille lähtö ja rantautuminen), kalastus (madon pano koukkuun, onkiminen, kalan irroitus), kalan perkuu, mustikkapiirakka, maton pesu, napin ompelu, sukan parsinta, halon hakkuu (eli klapin pilkkominen), sahaaminen, vasaran käyttö (naulaaminen), puukon käyttö (esim. makkaratikku tms.).

Mielestäni nyt kun laaditaan maahanmuuttajille Suomen kansalaisuuskoetta, pitäisi joku noista taidoista ottaa mukaan. Miten olisi uiminen ja mustikkapiirakan leivonta? Kannatan yhtäläistä koetta sekä miehille että naisille. Nuo listatut perustaidothan olivat itsestään selvästi kummankin sukupuolen taitoja. Emme asettaneet niitä tuossa suhteessa, 50-luvulla, lainkaan kyseenalaisiksi. Olimmehan jo tasa-arvon kehittymisen tiellä ja siksi tasa-arvon maassa ovat kokeetkin sen kansalaisuuden saamiseksi tasa-arvoisia! Niin sitä pitää!

Muistan hyvin tuon sukeltamisenkin opettelun. Piti hypätä veteen kesämekko päällä ja riisua se vedessä! Minulla oli napitettu kesämekko ja havaitsin heti, että napin aukisaaminen oli todella vaikeaa. ja vielä kun kokeesta otettiin aikaa ja sen mukaan laitettiin paremmuusjärjestykseen. Ei mitään muuta kun repäisin hameen auki yhdellä käsivedolla ja napit vaan lensivät veteen hujan hajan! Olin yksi nopeimmista ja isänikin piti tekoani kilpailullisesti hyvänä! Mitä väliä hameesta, jos on varsinainen pakkotilanne! Äitini ei ehkä ollut yhtä ihastunut saavutukseeni!

Jotkut silmäätekevät ovat ehdottaneet jo vuoropuhelun aloittamiseksi itäisen naapurimme kanssa. Kannan korteni kekoon tällä mietelauseella! Ja se osoittaa, että lasten hoito ja kasvatus on samanlaista kaikilla vanhemmilla, missä ikinä olemmekaan! Keskittykäämme samankaltaisuuksiimme, emme eroavuuksiimme. Ehkä siitä vuoropuhelukin voisi ottaa tuulta purjeisiin. Pienet lapset valvottavat sinua ja huolet isoista lapsista pitävät sinut hereillä.

Elina Kuosmanen

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.