Helsingissä on viime vuosina panostettu merkittäviä summia pyöräilyn edistämiseen. Ennen kaikkea tämä on tapahtunut rakentamalla uusia pyöräbaanoja ja lisäämällä pyöräteiden talvikunnossapitoa. Tavoitteena on ollut lisätä pyöräilyn suosiota liikkumismuotona.
Kesällä julkaistun tutkimuksen mukaan vuosien 2018-2024 välillä pyöräilyn suosio on vähentynyt 15 prosenttia. Tulos on hämmästyttävä. Merkittävistä panostuksista huolimatta pyöräily ei ole lisääntynyt, vaan päinvastoin vähentynyt. Miten tämä on mahdollista?
Helsinki on panostanut viime aikoina pyöräilyyn kymmeniä miljoona euroja vuosittain. Koronan jälkeen joukkoliikenteen käyttäjämäärät ovat hiljalleen palautuneet entiselleen ja autoilun suosio on jopa kasvanut. Pyöräilyn suosio laahaa sen sijaan edelleen pahasti jäljessä.
Tutkimuksen mukaan vaikuttaa siltä, että uusien pyöräteiden rakentaminen ei ole onnistunut lisäämään pyöräilijöiden määrä toivotulla tavalla. Johtopäätöksenä tutkimuksessa todettiin, että liikennettä pitää arvioida kokonaisuutena. Nykyiset pyöräverkot on tutkijan mukaan rakennettu osin aktiivipyöräilijöitä varten eikä esimerkiksi lasten ja nuorten oli helppo käyttää jyrkkiä pyöräväyliä.
Toisaalta ei voi olla ajattelematta, että myös ilmastolla on merkittävä vaikutus pyöräilyn suosioon. Monet laittavat syystäkin pyörän talvikaudeksi kellariin. Niin itsekin teen. Talvipyöräilyn suosio ei ole myöskään lisääntynyt, vaikka pyöräteiden talvikunnossapitoa on tehostettu. Sen sijaan tiesuolauksesta aiheutuvat haitat esimerkiksi koirien tassuille ja ympäristölle ovat lisääntyneet.
Pyöräily on terveellinen ja ympäristöystävällinen tapa liikkua. Päättäjien tulee kuitenkin ottaa tutkimuksen johtopäätökset tosissaan. Kalliiden pyöräbaanojen rakentaminen ei vaikuta järkevältä tavalta lisätä pyöräilyn suosiota. Maantieteellemme emme mahda mitään, totesi Stalin aikoinaan Paasikivelle. Sama toteamus soveltuu hyvin myös pyöräilyn edistämiseen.
Otto Meri
kaupunginvaltuutettu (kok), yrittäjä,
oikeustieteen tohtori
