Työpaikkakiusaamisesta kärsinyt Ulla, 66, löysi Senioripysäkin ryhmästä korjaavan yhteisön. Ammattilaisen ohjaama keskusteluryhmä tarjosi turvallisen paikan puhua ja saada vertaistukea.
Ulla* hakeutui Senioripysäkille terveyskeskuksen psykiatrisen sairaanhoitajan vinkistä. Hän oli jäänyt eläkkeelle vuonna 2017 ja saanut heti sen jälkeen aivoverenvuodon.
– Se ei onneksi ollut kovin vakava mutta herätti minut ajattelemaan, että haluan voida elämässäni paremmin ja tehdä töitä sen eteen, Ulla sanoo.
Hän oli kärsinyt masennuksesta jo aiemmin, ja työvuodet olivat värittyneet viimeisten vuosien kiusaamiskokemuksilla. Ne nostavat edelleen kyyneleet Ullan silmiin.
– En tiedä yhäkään, mitä tein väärin ja miksi esimiehet kohtelivat minua kuten kohtelivat.
Hän sai aivoverenvuodon jälkeen väliaikaista keskusteluapua terveydenhuollosta ja myöhemmin psykiatriselta sairaanhoitajalta mutta kaipasi niille jatkoa. Ystäviä, lapsia ja sisaria hän ei halunnut loputtomasti kuormittaa omilla asioillaan. Senioripysäkki kuulosti jännittävältä, vähän liiankin, mutta Ulla päätti uskaltautua mukaan.
– Olen aika pidättyväinen ja ujo, hän kuvaa Pete-koira kainalossaan.
– Pelkäsin, että tapaamiset ovat hyvin emotionaalisia ja hallitsemattomia, hän muistaa.
Pelko osoittautui kuitenkin turhaksi. Turhaan vellontaan ei sorruttu, vaikka isoja asioita jaettiinkin. Ulla piti hyvänä sitä, että mukana ryhmässä oli sekä naisia että miehiä.
– Se vei keskustelua hyvällä tavalla yleisemmälle tasolle, hän uskoo.
Kokemus joukkoon kuulumisesta kannattelee
Keskinäisen tuen ja kunnioituksen ilmapiiri. Siten Ulla kuvaa Senioripysäkkiä. Hänen ryhmänsä osallistujat olivat hyvin erilaisia uskonnollisia ja poliittisia näkemyksiä myöten, mutta se ei estänyt toisten arvostamista.
Ryhmään kuului viisi naista ja kaksi miestä, joista jokainen toi paikalle omat murheensa ja kysymyksensä. Korona-aikana ryhmä kokoontui etäyhteyden välityksellä.
– Ohjaaja Ona Robson hoiti myös hommansa todella hyvin, johdatteli keskustelua ja palautti sitä tarvittaessa urilleen. Hän myös muistutti tarvittaessa, että ketään ei ryhmässä arvostella, Ulla kiittää.
Ryhmä ei ratkaissut Ullan kaikkia ongelmia, mutta kokemus yhteisöön kuulumisesta oli hänelle tärkeä.
– Voi kyllä sanoa, että se oli kiusaamiskokemusten jälkeen korjaava kokemus, joka kannattelee vieläkin. Tällaisen ryhmän hyvä vaikutus ei häviä, Ulla sanoo.
Hän sanoo saaneensa ryhmän toisten jäsenten tarinoista ajateltavaa myös itselleen. Yksi oivallus oli hyväksyä se, että ihmisen elämään kuuluu erilaisia vaiheita ja tapahtumia: hyviä, harmillisia ja suorastaan pahoja. Ne tekevät hänen elämästään ainutlaatuisen.
– Olen yrittänyt sitten painottaa elämässäni sitä hyvää, esimerkiksi musiikkiharrastusta, lapsia ja lastenlapsia.
Varovaisia toiveita tulevasta
Kun Senioripysäkki-ryhmän viralliset kokoontumiset päättyivät, Ullan ryhmä päätti tavata vielä uudelleen. Syksyllä he kävivät syömässä ravintolassa ja vaihtamassa kuulumisia.
– Silloin puhuttiin kevyempiä asioita, mutta oli mukava nähdä, Ulla toteaa.
Uudestakin tapaamisesta on ollut puhetta, mutta korona on toistaiseksi estänyt sen.
*Haastateltavan nimi on muutettu yksityisyyden suojaamiseksi.
Kuvan henkilöt eivät liity artikkeliin.
Faktalaatikko
- HelsinkiMission Senioripysäkki-ryhmä on yli 60-vuotiaille tarkoitettu ammattilaisen ohjaama keskusteluryhmä.
- Tällä hetkellä ryhmät toteutetaan etäyhteyksin Teams-sovelluksen välityksellä.
- Lähiryhmät kokoontuvat HelsinkiMission tiloissa Kampissa Albertinkatu 33:ssa.
- Lisätietoja: helsinkimissio.fi/senioripysakki
- Voit ottaa yhteyttä myös sähköpostitse, senioripysakki@helsinkimissio.fi tai puh. 09 2312 0260 (ma ja pe klo 9–11). Muina aikoina voit jättää soittopyynnön.
