Daniel Boone, ylväs rajaseudun kesyttäjä Osa I

Boonesta tuli legenda omana elinaikanaan. Hän niitti mainetta urotöistään metsästäjänä ja erämaan tutkijana sekä kamppailuistaan intiaanien kanssa. Hän toimi ammattimaisesti myös maanmittaajana, neuvottelijana, strategina, lainsäätäjänä sekä rauhantuomarina. Boone oli myös mestari keinottelemaan maakaupoilla. Kansanperinne ja sankarinpalvonta loivat hänestä myytin. Legendan syntymiselle oli kuitenkin vankka faktinen pohja. Boone syntyi marraskuun 2. päivänä 1734 kveekarivanhemmille maatilalla rajaseudulla lähellä nykyistä Readingin kaupunkia, Pennsylvaniassa. Boonella oli vaatimaton koulutus, vaikka hän piti lukemisesta. Hän oppi kirjoittamaan siistillä ja luettavalla käsialalla. Boone oli metsän valpas oppilas. Ystävälliset intiaanit opettivat hänelle tähystäjän ja riistan jäljittäjän taidot. Hän oppi myös oivallisesti erämaassa selviämisen taidot. Nämä varhaisvuosien kokemukset opettivat hänet myös kunnioittamaan ja ymmärtämään intiaaneja.
Boone  ei ollut kovinkaan kookas mies, viisi jalkaa ja yhdeksän tuumaa (175 cm), mutta  hän  oli poikkeuksellisen voimakas, ketterä ja häneltä löytyi niin mielen malttia kuin kylmäverisyyttäkin. Kerran jouduttuaan intiaanien ahdistamana kuilun reunalle, hän hypähti kielekkeen alla kasvavan puun latvaan ja pääsi täten turvaan. Vuosia myöhemmin, jouduttuaan tupakkavarastonsa parvelle loukkuun shawnee intiaanien ahdistamana heitti hän pölyisiä tupakanlehtiä alas hämmästyneiden punaisten miesten silmille karaten heidän tultuaan hetkeksi sokaistuksi.
Boone ei ollut ensimmäinen Kentuckyyn saapunut valkoinen mies. Hän seisoi kuitenkin alueen tutkijoiden eturivissä. Eräällä tutkimusmatkallaan (vuosina 1769-71), jolloin hän eli suurimman osan tästä ajasta yksinään, tutki hän hyvin kattavasti keskistä ja itäistä Kentuckya. Hän auttoi Pohjois-Carolinasta kotoisin olevaa maakeinottelijaa, tuomari Richard Hendersonia neuvottelemaan jättimäisen maa-alueen oston Kentuckyssa Cherokee-intiaaneilta 1775. Myöhemmin hän saapui 30:n  puunhakkaajan kanssa, ja raivasi erämaatien Cumberlandin solasta aina Kentucky-joelle asti perustaen Boonesborough´n  kaupungin siirtokunnan reunalle. 
Amerikan vallankumouksen puhjettua, Boonella oli tärkeä asema Kentuckyn hajanaisten siirtokuntien  puolustuksen suunnittelussa. 1778, Boonen johtaessa suolanetsintäretkikuntaa Blue Lickiin, joutui hän miehineen Shawnee-joukkion vangiksi. Hän suostutteli intiaanit ottamaan heidät panttivangeiksi ja pyysi lykkäystä Shawnee-joukkion suunnittelemalle hyökkäykselle Boonesboroughiin, jossa naiset ja lapset olivat kirjaimellisesti vailla puolustusta.
Jatkuu 29.10.2020 numerossa ………
Kauko Vanajas kääntänyt kirjasta Story of the Great American West.