Loppukesä on erityisesti pensasmarjojen aikaa ja nyt eri herukkalajit ovat kypsyneet.
Herukkasadosta näyttää tulevan Suomessa hyvä loppukesän aikana, arvioi Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto.
Herukat eivät juuri kärsineet talven pakkasista, ja kasvukausikin on sujunut suotuisasti.
Pölyttäjiäkin oli riittävästi kukinnan aikana, joten kasvustoihin on kehittynyt runsaasti raakileita. Marjojen kypsymisen aikana on satanut riittävästi, minkä ansiosta herukat ovat kasvaneet tänä vuonna kookkaiksi. Herukan satonäkymät ovat tällä hetkellä hyvät, vaikka tilojen välillä onkin hieman vaihtelua.
Monikäyttöisiä ja erityisen terveellisiä
Herukat sisältävät runsaasti kivennäisaineita ja vitamiineja.
Mustaherukassa on C-vitamiinia noin 128 mg, punaherukassa ja karviaisessa noin 30 mg (100 g tuorepainoa kohti).
– Herukoissa on varsin vähän energiaa. Etenkin mustaherukassa, mutta myös muissa herukoissa on runsaasti flavonoideja, jotka voivat suojata useilta sairauksilta. Herukoiden siementen rasvahappokoostumus on todettu terveyttä edistäväksi, tiedottaa Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto.
Herukoita käytetään tuore- ja pakastemarjoina, mehuina, leivoksissa sekä hilloina. Kotimaiset viinit pohjautuvat myös pitkälti herukoihin. Herukoiden lehtiä voidaan käyttää myös teehen.
Mustaherukan pinta-alat nousussa
Mustaherukan yleisimmät lajikkeet ovat vanha ruotsalaisperäinen ’Öjebyn’ sekä skotlantilainen ’Ben Tron’.
Myös Suomessa jalostetut ’Mikael’, ’Mortti’ ja ’Marski’ ovat varsin yleisiä lajikkeita suomalaisilla herukkaa viljelevillä tiloilla. Punaherukalla valtalajike on ’Punainen Hollantilainen’.
Valtaosa Suomen herukanviljelyalasta on mustaherukkaa, kaikkiaan sitä on vajaat 1800 hehtaaria.
– Mustaherukan viljelyalasta 400 hehtaaria on luomutuotannossa. Puna- ja valkoherukkaa kasvatetaan pääosin teollisuuden raaka-aineeksi. Viimeisimpien tilastotietojen mukaan punaherukan viljelyala oli yhteensä 161 hehtaaria ja valkoherukan 43 hehtaaria, kerrotaan Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liiton tiedotteessa.
Herukoiden sukuun kuuluva karviainen mielletään usein kotipuutarhakasviksi. Sitä viljellään myös ammattimaisestikin 33 hehtaarin alalla. Osa sadosta päätyy tuoremarjana torikauppaan.
Puna- ja valkoherukan sekä karviaisen pinta-alat ovat säilyneet tasaisina kuluneen vuosikymmenen aikana. Mustaherukan viljelyala on sen sijaan noussut viimeisen viiden vuoden aikana selvästi. Kuluttajien kasvava kiinnostus terveellisiä elämäntapoja sekä kotimaista ruoantuotantoa ja lähiruokaa kohtaan ovat lisänneet kotimaisen mustaherukan kysyntää.
