Itä-Helsingissä on ratkaisu pääkaupunkiseudun asuntopulaan

Ratkaisu pääkaupunkiseudun paljon puhuttavaan asuntopulaan löytyy omilta pihoiltamme. Kun Itä-Helsingissä oli neljäkymmentä vuotta sitten käynnissä asuntotuotantobuumi, se toteutettiin sen aikaisen lähiöideologian mukaan jättäen asuinrakennusten ympäristöön paljon pihatilaa. Nyt tämän aikakauden lähiöihin voitaisiin rakentaa paljon lisää asuintaloja.

Monissa 60–70-luvun lähiöissä lähestyvä putkiremontti voi olla suuri taloudellinen haaste. Sen takia taloyhtiön iso piha voi olla oikea pelastus. Suuri osa Itä-Helsingin maista on asunto-osakeyhtiöiden omistuksessa, joten yhä useampien maanomistajien kannattaisikin pohtia täydennysrakentamista.

Täydennysrakentaminen ei sovi joka paikkaan, mutta Itä-Helsingissä on monia alueita, joissa on hyvin tilaa lisärakentamiselle, ilman että lähiön ominaispiirteet kärsivät. Kontula on hyvä esimerkki alueesta, jolla täydennysrakentaminen on toiminut hyvin. Mahdollisuuksia on muuallakin. Varsinkin metron läheisyys tekee alueista haluttuja ja kiinnostavia.

Itä-Helsingissä täydennysrakentamisen avulla taloyhtiö voi kattaa jopa puolet putkiremonttikustannuksista. Taloyhtiö saa paitsi välitöntä taloudellista hyötyä rakennusoikeuden myynnistä, myös välillistä etua kun kiinteistövero ja kiinteistönpidon kustannukset jakautuvat useammalle omistajalle.

Täydennysrakentaminen voi omalta osaltaan olla vaikuttaa myös siihen, että palvelut säilyvät alueella. Moni Itä-Helsingin lähiö on ikärakenteeltaan yksipuolinen. Kun niihin muuttaa nuoria ja lapsiperheitä, myös palveluiden kysyntä säilyy vireänä. Samalla voitaisiin helpottaa pääkaupunkiseudun asuntopulaa, joka on yksi kaupungin suurimmista ongelmista.

Helsingin kaupunki kannustaa mielellään täydennysrakentamiseen. Vaadittu kaavamuutos ei yleensä ole ongelma ja jos tontin arvonnousu jää alle miljoonaan euroon, ei siitäkään tarvitse tehdä kaupungin kanssa uutta maankäyttösopimusta.

Täydennysrakentaminen on Itä-Helsingissä sekä yhteiskunnan että asunto-osakeyhtiöiden etu. On kuitenkin taloyhtiöstä kiinni, miten he haluavat omistamaansa maata hyödyntää.

Laura Kiijärvi, kaupunkikehitysarkkitehti, Fira

Emilia Ruutiainen, täydennysrakentamisen palveluvastaava, Fira

JAA