Helsinkiläismies sairasti koronan brittimuunnoksen: “Nöyräksi vetää”

Parhaassa työiässä oleva helsinkiläinen Eki sairasti Suomeen levinneen koronan brittimuunnoksen kotonaan. Ärhäkkä brittimuunnos tarttuu herkemmin, ja viime aikoina se on alkanut levitä erityisesti Helsingin seudulla ja muualla Uudellamaalla.

Ekin lapsiperheessä koronaan sairastui ensin avovaimo, ja sitten Eki itse. Perhe yritti estää taudin leviämistä niin, että avovaimo eristäytyi kotioloissa muista perheenjäsenistä.

– Meillä korona alkoi siten, että puoliso sairastui ensin ja hän sairasti yläkerrassa. En juuri nähnyt häntä, hän kävi eri aikaan syömässäkin alakerrassa. Hänellä oli oikeastaan vain voimattomuutta, päänsärkyä, huonoa oloa ja vähän lihaskipua, Eki kertoo.

Muiden perheenjäsenten välttely ei lopulta auttanut, sillä myös Eki sairastui samaan tautiin. Terveydenhuollossa selviteltiin tartuntaketjuja ja ilmeni, että avovaimo oli todennäköisesti saanut tartunnan käydessään lähikaupassa.

– Tässä kyseisessä ruokakaupassa käyneillä oli todettu samaan aikaan muillakin brittimuunnos. Ja se oli sitten sitä kautta tarttunut myös minuun.

Perheen lapselle ei tullut oireita.

Ekin koronaoireet alkoivat niin, että ensin oli kurkkukipua ja vähän pöhelöinen olo.

– Kävin ensimmäisessä testissä ja se oli negatiivinen, Eki sanoo.

– Siitä meni pari päivää niin yhtäkkiä illalla minulla alkoi huono olo ja hengenahdistus. En meinannut saada happea. En saanut nukuttua. Jouduin keskittymään siihen, että saan hengitettyä. Samalla oli huono olo. Kiduin yhden yön hapen saannin parissa. Aamulla menin testiin ja se oli positiivinen.

Testeissä käydessään Eki sai hyvät ohjeet, miten pitää toimia, jos oireet pahenevat. Hänelle kerrottiin, että tarvittaessa voi hakeutua Malmin sairaalan päivystykseen, tai voi soittaa ambulanssin.

Tuliko missään vaiheessa sellainen olo, että pitäisi soittaa ambulanssi tai hakeutua omatoimisesti sairaalan päivystykseen?

– Ei, koska oireet pysyivät sillä tasolla, mitä kova influenssa on pahimmillaan ollut. Tiesin, että tästäkin selviää. Minulle ratkaisevinta oli se, että hengenahdistus loppui yhteen yöhön, Eki vastaa.

Ekillä oli paljon muitakin oireita, kuten lihassärkyä, selkäkipua ja huonoa oloa. Vasemmasta rinnasta puristi. Päänsärky jatkui pitkään, ja voimistui välillä erittäin kovaksi.

– Kaiken kaikkiaan olin voimattomana lähes kaksi viikkoa. Yksinkertaisesti ei jaksanut tehdä mitään. Oireet vähän aaltoilivat. Välillä ne voimistuivat ja välillä laantuivat aavistuksen ja sitten taas voimistuivat. Oireet eivät ainakaan minulla lakanneet niin, että olisi hetkellisesti tullut hyvä olo.

Vaikka Eki ei joutunut sairaalahoitoon, pitää hän koronaa pahimpana kokemanaan tautina.

– Influenssa on ehkä hetkellisesti ollut samaa luokkaa, mutta korona jatkui niin pitkään, melkein kaksi viikkoa. Se tekee tavallaan koronasta vaikean taudin.

Koronasairauden myötä oma suhtautuminen koronaan, ja ylipäätään terveyden arvostamiseen, on muuttunut. Eki ymmärtää, että hyvin monille ihmisille korona voi olla hengenvaarallinen, ja sadat suomalaiset ovatkin siihen menehtyneet.

– Moni vähättelee sanoen, että se on vaan kuin flunssa, koska ei ole itse sairastanut. Itsekin ensin vähättelin.

– Ei auta vähätellä. Omaltakin kohdalta nöyräksi vetää. En uskoisi, että esimerkiksi minun äitini selviäisi, jos hän sattuisi koronan saamaan. Hänellä on paljon muitakin sairauksia ja ylipainoa. Se voi olla pienestä kiinni, ettei enää kestäisi koronaa, Eki summaa.

Jani Jakonen