Olen vakavasti miettinyt, että pitäisikö siis nyt loppujen lopuksi tällä iällä… Siis mitä? Lähetellä hakuja erilaisiin deittisovellutuksiin. Olisi edes jonkinlainen matkavakuutusmies matkoilla ja mökillä tarvittava apumies aina mukana. Ei kait se ota jos ei annakaan. Kun katsoo noita amerikkalaisia mummoja eri puolilla lentokentillä, ei tarvitse kuin ihailla. Silmät harittaa, kuulokojeet pauhaa, kävely haparoivaa, mutta ei kun menoksi! Ja silmissä aina pieni pilke. Meille suomalaisille kaivetaan jo hautaa tuossa vaiheessa. Isäni, armoton huumorismies, pruukasi sanoa, että kyllä silloin kuolema kolkuttaa jo ovea, jos huumori ei kuki ja pilkettä ei silmäkulmassa näy. Minulle ja suomalaisille on tainnut näin käydä jo hyvän aikaa!
Mietin millaisen hakuilmoituksen laittaisin? Pitäisi olla varman päälle rehellinen, ettei myöhemmin tarvitsisi selitellä! Ehkä seuraavanlainen olisi paikoillaan: pidän yksinäisyydestä, pitkistä kävelyistä, auringonnousuista, ja mietiskelystä. Jos olet tyypiltäsi hiljainen, mennään yhteen, otetaan kuulokojeet pois päältä ja nautitaan hiljaisista hetkistä! Tai että: tässä olisi aktiivinen isoäiti, jolla vielä on omat hampaat ja joka on omistautunut puutarhanhoidolle jakaen porukoilleen puoliraakoja pihvejään sekä karamellejaan. Tai esimerkiksi: minä yleensä muistan päivät maanantaista torstaihin, jos sinä muistat perjantain, lauantain ja sunnuntain niin laitetaanpa viisaat päämme yhteen koko viikoksi! Tulisikohan matschejä, kysyn vaan?
Eräs ystävättäreni valitteli jäätyään leskeksi, että kun ei kotona ole ketään, jolle voisi kertoilla huoliaan. Olisi edes kuuntelija! Puhujiahan ei yleensä suomalaisista miehistä useinkaan saa edes kirveelläkään! Mietin tässä itsekseni vakavasti uusinta ideaani helpottamaan leskeksi jääviä naisia. Pahvi Matti, pahvi Pekka, pahvi Esa! Valokuvan mukaan laitetut pahviset yksilöt todellisissa mitoissaan. Siinä ratkaisu! Kävipähän meikäläisellekin ohraisesti presidentinvaaleissa, sillä olin jo menossa keskustelemaan pahvi Stubbin kanssa henkeviä! Niin oli näköinen!
Deittisovelluksen suhteen aika on jo kohdallani auttamattomasti ohi. Näin se on nähtävä ! Mutta voi sitä muutenkin pistellä vatsanpohjasta. Tällä hetkellä itselläni kesälaitumelle muutto ja se, kun tökkäisen vihdoin kädet saviseen, multaiseen maahan. Tällä iällä se riittää tyydyttävään ja onnelliseen elämään. Tosi on! Pablo Picasson sanoin: Me emme vanhene, vaan kypsennymme!
SIIS HYVÄÄ KEVÄTTÄ JA KESÄÄ KAIKILLE!
Elina Kuosmanen
