Venäjän lainvastaisen hyökkäyssodan alettua keskustelu itänaapurimme johtajien mukaan nimetyistä julkisista paikoista ja muistomerkeistä on kiihtynyt. Turku ja Kotka ovat päättäneet siirtää Lenin-patsaat pois katukuvasta. Turun pormestarin mukaan patsas ei ole kaupungin arvoperustan mukainen. Kotkan kaupunginvaltuusto on halunnut siirtää Lenin-patsaan pois julkiselta paikalta museon suojiin.
Helsingissä on V.I. Leninin mukaan nimetty Lenininpuisto. Puisto nimettiin vuonna 1970 Neuvosto-Venäjän johtajan syntymän 100-vuotisjuhlan kunniaksi. Aloitteen yksi alulle panijoista oli Suomi-Neuvostoliitto-Seura. Aloitteessa Leniniä kehuttiin Suomen ystäväksi ja suureksi johtajaksi. Alun perin esityksenä oli nimetä Vuorimiehenkatu Lenininkaduksi, mutta lopulta päädyttiin puiston nimeämiseen.
Vuosikymmeniä kestäneen suomettumisen jälkeen Suomi on siirtymässä uuteen Nato-jäsenyyden aikaan. Tätä kirjoitusta tehtäessä Suomen delegaatio on ulkoministeri Haaviston johdolla käymässä liittymisneuvotteluja Brysselissä. Neuvostoliiton miellyttämiseen tähtäävästä ulkopolitiikasta olemme siirtyneet perus- ja ihmisoikeuksia kunnioittavaan ja niitä turvaavaan ulkopolitiikan aikakauteen.
Historiaa emme voi muuttaa, mutta kaupungin päättäjillä on valta vaikuttaa siihen, keiden mukaan kaupunkimme julkisia paikkoja on nimetty. Julkisen paikan nimeäminen henkilön mukaan on aina samalla kunnianosoitus kyseistä henkilöä kohtaan. Helsingin kaupungin päättäjillä tulisi olla yhteistä tahtoa siihen, ettei Neuvosto-Venäjän hirmuhallitsija ja Neuvostoliiton ideologinen oppi-isä olisi tällaista julkista kunnioitusta ja arvostusta nauttiva henkilö. Leninin sijaan puisto tulisi nimetä uudelleen vaille julkista huomionosoitusta jääneen suomalaisen merkkihenkilön mukaan. Se olisi tässä maailmanpoliittisessa tilanteessa ainut oikea ratkaisu.
