Jo vuonna 2018 virisi Vantaan kaupunginvaltuustossa keskustelu siitä, että tulisiko Vantaan tarjota koulukyyti myös toisen vanhemman osoitteesta kouluun silloin kun kyse on terveysperusteisesta kyydistä ja vuoroviikkoasumisesta. Silloin asia eikä aloitteet johtaneet mihinkään – päinvastoin, silloin toimiala totesi, vastoin yhdenvertaisuusvaltuutetun näkemystä, että se kohtelisi lapsia eritavoin.
Tässä on usein kuultu virhe ajatuksesta yhdenvertaisuudesta. Se ei ole sitä, että kaikkia kohdellaan aina ja joka paikassa samalla lailla vaan sitä, että jokaiselle taataan samanlaiset oikeudet ja mahdollisuudet. Tässä tapauksessa lapsen oikeus elää arkeaan molempien vanhempien kodeista. Käytännössä esimerkiksi vammaisella lapsella ei ole ollut mahdollisuutta käydä koulua toisen vanhemmat kotoa mikäli koulunkäynti edellyttää taksikyytiä.
Vihdoin asia eteni hallinto-oikeuden ennakkopäätöksen myötä keväällä 2022. Silloin tein uuden aloitteen siitä, että Vantaa nyt lähtisi toteuttamaan oikeuden päätöstä. Edelleenkään Vantaa ei halunnut asiaan myöntyä vaan jäi odottamaan korkeimman hallinto-oikeuden kantaa. Korkein oikeus asettui aiemman päätöksen taustalle ja totesi, että tämä mukautus on tehtävä yhdenvertaisuuslain nojalla.
Onhan se hienoa olla oikeassa mutta samaan aikaan kovin surullista. Yhdenvertaisuutta tulisi toteuttaa silloin kun epäkohta huomataan. Ei vain silloin kun on pakko. Tämän päätöksen kohteena on monin tavoin heikoimmassa olevat: vammaiset ja erityisen tuen tarpeessa olevat lapset. On uskallettava pitää lapsen oikeuksien puolta. Lapsen oikeuksia on myös oikeus molempiin vanhempiinsa. Vantaa on sitoutunut lapsen oikeuksiin ja niiden toteutumiseen. Tässä on nyt näytön paikka.
Hopeareunus tässä tietenkin on se, että tämä päätös koskee koko maata ja edistää siten erityislasten asemaa silloinkin kun heillä on kaksi kotia.
Eve Rämö
Korsolainen kaupunginvaltuutettu ja aluevaltuutettu
Kaupunginhallituksen jäsen.
