Marraskuun seurakuntavaaleissa valitaan luottamushenkilöt päättämään kirkon paikallisesta toiminnasta seuraaviksi neljäksi vuodeksi. Vaikka vaalit jäävät helposti muiden vaalien varjoon, niiden merkitystä ei kannata vähätellä. Etenkin nyt, kun yhteiskunnassa on paljon epävarmuutta ja yhä useampi kaipaa arkeensa tukea, turvaa ja yhteisöllisyyttä.
Yksinäisyys, taloudelliset vaikeudet ja ihmisten kasvava avuntarve haastavat myös kirkkoa. Samalla kirkon jäsenmäärä vähenee ja sen asema suomalaisessa yhteiskunnassa muuttuu. Yhä useammalle kirkkoon kuuluminen ei ole enää itsestäänselvyys, vaan tietoinen valinta.
Tämä herättää kysymyksen: millaista kirkkoa ja seurakuntaa tulevaisuudessa tarvitsemme?
Perinteisten jumalanpalvelusten ja kirkollisten toimitusten rinnalla seurakuntien merkitys näkyy monessa arkisessa asiassa. Diakoniatyö auttaa taloudellisissa vaikeuksissa olevia, nuorisotyö tarjoaa turvallisia kohtaamispaikkoja ja erilaiset kerhot sekä tapahtumat tuovat ihmisiä yhteen. Yksinäiselle ikäihmiselle seurakunnan järjestämä kahvihetki voi olla viikon tärkein tapahtuma.
Juuri tällaiselle toiminnalle on nyt erityistä tarvetta. Taloudellinen epävarmuus, yksinäisyys ja ihmisten eriarvoistuminen eivät katso sitä, mihin uskontokuntaan ihminen kuuluu tai kuuluuko mihinkään.
Samalla yhteiskunta kansainvälistyy vauhdilla. Yhä useampi asukas puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. Seurakuntien onkin pohdittava, miten ne voivat olla aidosti avoimia ja helposti lähestyttäviä myös ihmisille, joiden kieli, kulttuuri tai uskonnollinen tausta poikkeaa suomalaisesta valtavirrasta.
Kyse ei ole kirkon perustehtävän unohtamisesta, vaan sen toteuttamisesta muuttuvassa ympäristössä. Auttaminen, lähimmäisenrakkaus ja yhteisöllisyys ovat arvoja, jotka ylittävät kieli- ja kulttuurirajat.
Kirkon tulevaisuutta ei kuitenkaan ratkaista pelkästään sillä, kuinka paljon toimintaa järjestetään tai kuinka monella kielellä siitä tiedotetaan. Ratkaisevaa on, kokevatko ihmiset seurakunnan omakseen. Onko sinne helppo tulla yksin? Löytyykö sieltä paikka nuorelle, maahan muuttaneelle tai ihmiselle, jonka elämä on ajautunut vaikeuksiin?
Seurakuntavaaleissa ei siis päätetä vain kirkon kiinteistöistä, talousarvioista tai toiminnan järjestämisestä. Samalla ratkaistaan, millaisena seurakunta näyttäytyy tulevaisuudessa: sulkeutuuko se vähenevän jäsenkuntansa ympärille vai pyrkiikö se rakentamaan yhteyttä myös ympäröivään yhteiskuntaan?
Äänioikeus seurakuntavaaleissa on jo 16 vuotta täyttäneillä kirkon jäsenillä. Erityisesti nuorten kannattaisi nyt käyttää tätä mahdollisuutta.
Kirkon merkitystä ei lopulta mitata vain jäsenmäärällä tai talouden tunnusluvuilla. Se näkyy myös siinä, kuinka hyvin kirkko kykenee kohtaamaan ihmisen silloin, kun tämä tarvitsee toista ihmistä rinnalleen.
Marraskuun seurakuntavaaleissa on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaiseksi tämä kohtaaminen tulevina vuosina muodostuu.
xxx
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntavaalit järjestetään sunnuntaina 15.11.2026. Ennakkoäänestys on 3.–7.11.2026. Vaaleissa valitaan luottamushenkilöt seurakuntien ja seurakuntayhtymien päättäviin elimiin nelivuotiskaudelle 2027–2030. Viralliset tiedot, ehdokkaat ja vaalikone löytyvät osoitteesta seurakuntavaalit.fi.
