Hyvinvoiva Helsinki

Kun Suomi muutetaan vuoden 2023 alusta pahoinvointialueista hyvinvointialueisiin, on hyvä pohtia sitä, kuinka tähän on tultu. Sairaanhoitopiirien lopettamista, hoitotakuun pettämistä, maskien käyttöä, huumeneulojen jakoa tai nuorisorikollisuutta ei tässä kuitenkaan käsitellä. Kohteena on hyvin voiva Helsinki, valmis hyvinvointialue.

Helsingissä on kansainvälinen tunnelma. Pian 20 prosenttia väestöstä puhuu muita kieliä kuin suomea ja ruotsia. Takseja ja busseja ajaa värikäs väestö. Hyvinvointi on sitä, että entiset taksikuskit ovat siirtyneet asiakkaiksi tai metron käyttäjiksi.

Hyvinvoinnin historiasta kuuluu kunnia kuningas Kustaa Vaasalle, joka jo vuonna 1550 määräsi nykyisen Koskelan alueen Vantaan suistossa vihannesviljelyn, kalastuksen ja kaupanteon keskukseksi. Sittemmin toiminnat ja rakentaminen keskitettiin nykyiselle paikalle. Kehitystä tapahtuu koko ajan ollut. Jo lähivuosina saadaan 1,6 kilometrin mittaisen tunnelin avulla Lahdesta suuntautuva liikenne sujumaan Koskelasta kahden bensa-aseman väliin Sörnäisten rantatielle.

Helsingin hyvinvointi perustuu pitkälti siihen, että eduskunta, hallitus ja ministeriöt sekä suurten yritysten pääkonttorit sijaitsevat pääkaupungissa, kuten on laita useimmissa muissakin maissa. Laajasta virkamieskunnasta asuu tällä hyvinvointialueella suuri osa. Heidän maksavansa verot antavat mahdollisuuden kehittää kaikkien asukkaiden tarvitsevia palveluita paremmin kuin esimerkiksi entisessä pääkaupungissa Turussa, entisessä teollisuuskaupungissa Tampereella, nykyisessä teknologiakaupungissa Oulussa, nykyisessä urheilukaupungissa Lahdessa tai yliopistokaupunki Jyväskylässä.
* * *
Ruokatavarakauppias Carl Gustaf Hellmannin talosta Aninkaistenmäeltä syyskuun 4. päivänä 1827 alkanut tulipalo lamaannutti Turun. Kun toistakymmentätuhatta turkulaista menetti kotinsa, Helsinki oli luonteva paikka suuriruhtinaskunnan pääkaupungiksi. Viime aikoina kilpailua pääkaupungista ei ole harrastettu. Maaherra Kauko Sipponenkin ehdotti siirtoa Helsingistä Jyväskylään.
* * *
Helsingin hyvinvointi perustuu esimerkiksi siihen, että täällä on koko ajan laajeneva metroverkosto ja jokerirataverkosto. Myös venäläisen jääkiekkosarjan Jokerit näyttäytyvät Helsingissä.
* * *
Metron jatkamisesta aiheutuvat hankaluudet on sysätty espoolaisille. Helsingissä kaukoliikenteen bussit täyttyvät ja tyhjenevät maan alla. Siellä on myös kauppoja, ravintoloita ja kioskeja. Tampereella laajeneva pikaraitiotieverkosto on maan päällä. Se harmittaa autoilijoita. Siellä ei polkupyöräilijöitäkään ole paapottu verovaroilla niin paljon kuin Helsingissä.
Helsingin kunnallisveroprosentti on 18. Hyvinvointiuudistusta odottavalla Halsualla se on 23,50.
* * *
Helsingissäkin on ongelmia. Takavuosina kadut ja viemärit korjattiin sinä aikana kun perheet olivat kesälomalla. Nyt myllerretään eri puolilla kaupunkia yötä päivää. Myllertäjissä on paljon työntekijöitä Suomenlahden eteläpuolella. Heillä on pitemmät työajat kuin Rakennusliiton tai Loimaan kassan jäsenillä. He lopettavat ennen iltaa, mutta vierastyöläisten myllyt jauhavat aamuvarhaisesta yötä myöten. Kiinteistöjen siirtyminen maalämpöön vaatii paljon putkia ja juntan ääntä.

Helsinki on myös mainio urheilukaupunki. Sen parhaat urheilijat ovat tosin tulleet ulkomailta tai lähteneet sinne. Suuria urheilutilojakin riittää. Olympiastadion on uljas ilmestys. Vaikka yleisurheilu ei ole enää äskettäin 98-vuotiaana kuolleen urheilujohtajan, kauppaneuvos Jukka Uunilan aikojen tasolla, Huuhkajat ja Helmarit ottavat kuitenkin oman osansa katsojamäärissä. Tarkoitus ei kuitenkaan ollut, että Olympiastadionin talous on koronan jälkeen vain Antti Tuiskun ja muiden viihteen vetonaulojen varassa.

Taiteen ja viihteen tarjonta on nopeasti kasvavassa Helsingissä omaa luokkaansa. Maahanmuuttajat ovat siinä hyvänä apuna. Toista on Lapissa. Neljän erilaisen saamen kielen käyttäjiä on enää kymmenkuntatuhatta, heistäkin puolet Uudellamaalla. Turjansaamea puhuu kaksi.

MARTTI HUHTAMÄKI
m.h.huhtamaki@gmail.com <mailto:m.h.huhtamaki@gmail.com>