Viime numerossa kerrottiin rautateiden aiheuttamasta intiaanien elämäntavan tuhosta. Tarina jatkuu nyt kertoen myös buffaloiden kohtalosta.
Intiaanien ryöstöretket radanrakentajia ja uudisasukkaita vastaan, eivätkä edes voitot Yhdysvaltain armeijaa vastaan, joita joskus saavutettiin, voineet tuoda takaisin buffaloa eivätkä ne voineet estää ”rautahevosen” vääjäämätöntä etenemistä, rautahevosen, jonka lastina oli vain surua ja murhetta punaiselle miehelle. Yhdysvaltain intiaaniasiamies puki sanoiksi toteutuneen asiaintilan lausumalla 1872 seuratessaan toisen läpi koko mantereen kulkevan radan rakentamista vuonna 1872: ”Kehitys….jota Northern Pacific Railroad (rautatieyhtiön nimi) sinänsä edustaa….jättää se näiden kahden koko mantereen halki kulkevan rautatien (toinen yhtiö oli Union Pacific) väliin jäävät 90.000 intiaania yhtä puolustuskyvyttömiksi taistelussa hallitusta vastaan, kuin New Yorkin ja Massachusettsin intiaanit”.
Ammattimetsästäjät teurastavat jylisevät laumat
Kun Union Pacificin reitin suunnittelijat saapuivat paaluineen Platte-joen laaksoon varoitti siouxpäällikkö Punainen Pilvi heitä sanomalla:”Te pelotatte buffalot pois, me emme halua teitä tänne”. Sanat kaikuivat kuuroille korville ja radanrakentajia seurasivat ammattimaiset buffalonmetsästäjät. Heidät oli palkannut rautatieyhtiö hankkimaan lihaa radanrakentajille. Taitava tarkka-ampuja saattoi asetuttuaan laumaan nähden tuulen alapuolelle ampua yhtenä päivänä 150 eläintä. Toiset metsästäjät vähensivät buffalojen lukumäärää vain niiden nahan vuoksi, mikä johti tietenkin mielettömään tuhlaukseen.
Ihminen kuin shakaali – luutkin kaluttiin
Todella häpeämätön ja tappavan tehokas tuhlaus alkoi 1870-luvun alussa kun idän nahkatehtaat havaitsivat buffalonnahan kaupallisen arvon. Pelkästään vuosina 1872-73 kuljetettiin rautateitse 1.250.000 vuotaa tasangoilta idän tehtaisiin. Kun metsästäjät etenivät surmatyössään, korjasivat farmarit heidän jälkeensä jättämät buffalon luut ja veivät ne rautateille, joka kuljetti ne edelleen itään, jossa niistä tehtiin lannoitetta. Vuoteen 1900 mennessä buffalokannat olivat huvenneet ennen valkoisen miehen tuloa vallinneesta luvusta, 75 miljoonasta yksilöstä noin tuhanteen.
Kahden miehen, kuuluisan kansasilaisen rajaseudun miehen, joka tunnettiin nimellä Buffalo Jones ja tohtori William T. Hornadayn (New Yorkin eläintieteellinen puisto) ansiosta saatiin uudet kannat elvytettyä hyvälle alulle 1900-luvun alussa.
Lähdeaineisto: Story of the Great American West.
Kääntänyt Kauko Vanajas.
