Juhlivat lehdet

Suomen sanomalehdistö viettää tammikuun 15. päivänä suurta juhlaa. Juhla perustuu ensimmäisen suomalaisen sanomalehden syntymiseen vuonna 1771. Lehteä toimittivat yliopistomiehet Henrik Gabriel Porthan ja Johan Lilius. He keksivät lehdelle nimeksi Tidningar utgifne af et sällskap i Åbo. Porthan oli vuonna 1739 syntynyt Viitasaaren poika.

Turussa hän toimi yliopiston kirjaston hoitajana ja lopulta kaunopuheisuuden professorina. Nyt hänen nimeään kantavat puisto ja pronssipatsas Turussa, Porthania-yliopistorakennus Helsingin Kluuvissa ja oluttupa Kalliossa. Muistokivi on Viitasaarella ja muotokuvia Ruotsissa. Hänen Ensimmäisen numeron viisi juttua olivat sellaisia, joista suomalaisen sanomalehdistön on ollut helppo tehdä uusia versioita. Ehkä merkittävin oli unkarin, suomen ja saamen kielen vertailu. Mikael Agricolalla oli vaikutus suomen kielen syntyyn, mutta siihen, ettemme puhu nykyistä paremmin tai enempää ruotsia venäjää, on Porthanin ansiota tai vika.

Porthan oli nykyiselle sanomalehdistölle suunnannäyttäjä muutenkin. Hän selvitti Suomen suhteita Keski-Eurooppaan ja vierailikin kerran Göttingenissä.

Jos Suomi olisi pyrkinyt hänen aikanaan Euroopan unioniin, hänen sanomalehtensä olisi varmasti julkaissut ilmaisia koko sivun ilmoituksia liittymisen puolesta, kuten Helsingin Sanomat, Aamulehti ja Turun Sanomat vuonna 1995. Tosin Porthanin lehti ilmestyi vain pari kertaa kuukaudessa ja sen levikki oli 200. Välillä se oli myös muutaman vuoden ilmestymättä yhteiskunnan tiukan kontrollin kiukuttaessa Porthania. Samoinhan kävi edellisessä vuosisadan vaihteessa Päivälehdelle ennen kuin se muuttui Helsingin Sanomiksi.
Nykyisin Porthanin lehden perintöä vaalii vanhin suomalainen sanomalehti Åbo Underrättelser.

* * *

Huonommin kuin Helsingin Sanomille on käynyt monelle, erityisesti vasemmiston ja Kokoomuksen asioita ajaneille lehdille, kuten Kansan Lehdelle, Uudelle Auralle, Savo-lehdelle ja Uudelle Suomelle. Demokraatti ja Nykypäivä eivät niitä kokonaan pysty korvaamaan. Myös Tampereen seudun ja Satakunnan asioita johdetaan nykyisin Helsingistä, jossa komentoa pitää lihakarjan kasvatuksen erityisasiantuntija, Koneen reipas pääomistaja Antti Herlin Kirkkonummelta. Maalaisliiton ja Santeri Alkion perustama Ilkka ja kokoomusporvareiden perustama Vaasa ovat lopulta yhdistyneet sitoutumattomaksi Ilkka-Pohjalaiseksi. Keskustan kuihtuneeen Suomenmaankin henkeä ahdistaa.
Putinin puolue Venäjällä pitää yhtä veljespuolue Kokoomuksen kanssa, mutta ainoa todellinen ystävä on Turun entinen kaupunginjohtaja Juhani Leppä, joka toimii tarvittaessa isännöitsijänä Putinin Pietarin residensissä Nevan rannalla.

* * *

Sanomalehdistön juhlalle on aihetta. Juhlapuheissa kun ei käsitellä levikkien romahtamista eikä keskittymistä muutamaan suureen yksikköön. Sanomattakin on selvää, että suurin viestintäyhtiömme lisää valloituksiaan myös viihdemaailmassa heti kun festivaalit taas pääsevät vauhtiiin.

Itsenäisiä ja suomalaisten omistamia suuria viestintäyhtiöitä ovat edelleen Keskisuomalainen ja Turun Sanomat, jotka uskoivat saavansa Savon Sanomat suupalana, mutta pala takertui kurkkuun. Kalevakin pitää pintansa niin että tammikuun puolivälin juhlaan on edelleen myös Kuopiossa kuin Oulussakin aihetta. Lahdessa murehditaan Etelä-Suomen siirtymistä Keskisuomalaisen omistukseen.

Onnea sanomalehdille ja ryhtiä journalismille.

MARTTI HUHTAMÄKI
m.h.huhtamaki@gmail.com <mailto:m.h.huhtamaki@gmail.com>