Huolestunut Suomi

Valmiuslain purkaminen on jättänyt monet suomalaiset heitteille. Enää ei pääministeri Sanna Marin ole kertomassa mitä saamme milloinkin tehdä. Voimmeko hankkia ruokaa ainoastaan hyväntahtoisten sukulaisten tai nuorten ystäviemme avustuksella? Vai pitikö meidän mennä nukkumaan sohvalle ennen TV1:n iltauutisia, jotta heräisimme aamuviideltä
ehtiäksemme aamulla kauppaan kuudeksi, jotta emme törmäisi nykyisiin veronmaksajin tai lomautettuihin ja irtisanottuihin eli täysivaltaisiin kanssaihmisiimme tai maahamme muuttaneisiin siirtolaisiin. Ministeri Anna-Maja Henriksson tuli kuitenkin apuumme televisiolähetyksessä ja kertoi, että perustuslain mukaan valmiuslain noudattaminen pitää keskeyttää.

Nyt olemmekin voineet tavata joitakin sukulaisiamme muuallakin kuin puhelimessa ja skypessä. Se on antanut elämään uutta sisältöä. Moni ovi on kuitenkin vielä avaamatta, varmuuden vuoksi. Se on siinä suhteessa yllättävää, että koronavirukseen kuoleminen on suunnilleen yhtä harvinaista kuin täysosuma lotossa. Lotossa useimmat suurvoitot saadaan kimppariveillä, joita koronassa on tavattu vain Kiuruveden vanhainkodissa.
Tässä maailmanajassa ei olekaan ihme, että MTV3:n kaikkiin ”Pitääkö huolestua?”-ohjelmaan ilmoittautuneiden katsojien kysymyksiin ei pystytä eikä ehditä vastaamaan.
Yritänkin purkaa hiukan tuota kuormaa ja vastaan muutamiin tämän lehden lukijoilta saamiimme kysymyksiin.
”Pitääkö olla huolissaan siitä, että Helsingin edustalla on nähty Ruotsista tulleita delfiinejä?”.
”Ei tarvitse huolehtia. Delfiinit vaativat puhdasta vettä, joten tämä on iloinen asia. Nurmisen säätiön ja tohtori Ilkka Herlinin ponnistelu Itämeren pelastamiseksi ei ole mennyt hukkaan”.
”Pitääkö olla huolissaan siitä, että jalkapalloilun EM-kisat on siirretty ensi vuoteen?”.
”Ei missään tapauksessa. Saatiin vuosi aikaa kuvittelulle Huuhkajien (sama kuin hyypiät) voittamasta Euroopan mestaruudesta”.
”Pitääkö olla huolissaan, vaikka meidän pitäjässämme ei ole todettu yhtään koronaviruksen tartuntaa?”
”Siitä pitää olla huolissaan. Ainoa vaihtoehto on se, että joku pitäjässänne saa tartunnan ja joutuu joka päivä kerrottaviin tilastoihin”.
* * *
”Lainasin jo keväällä Kaivopuistosta Alepa-pyörän ja ajelin sillä Tuomarinkylän kartanon ja Haltialan tilan kautta Heurekaan ja jätin pyörän yöksi siihen pääovelle. Pitääkö olla huolissaan, kun pyörä oli kadonnut ja jouduin tulemaan junalla Helsinkiin?”.
”Ei ole syytä olla huolissaan, sillä onhan pyörä luultavasti edelleen Uudenmaan maakunnassa poliisivoimien
valvonnassa tai kellarissa”.
”Pitääkö olla huolissaan, kun jäin kevättalven risteilyllä karanteeniin Tukholmaan, ja arvaan, että postiluukun takana on satoja maksamattomia laskuja ja esitteitä?”.
”Älä ole huolissasi. Kun joskus pääset Helsinkiin, mene ulosottomiehen toimistoon. Kun olet kertonut eteisvahtimestarille tarinasi, Sinut häädetään talosta ja määrätään kahdeksi viikoksi valvottuun karanteeniin. Ota sen jälkeen meihin yhteyttä”.

MARTTI HUHTAMÄKI
m.h.huhtamaki@gmail.com