Tommy Cooper – hirviömäisen hauska mies

Tommy Cooperin kasvot tulivat tutuksi televisioyleisölle aivan television alkuajoista lähtien. Melkein kaksimetrinen roteva mies, joka punainen fetsi päässään sai yleisön ulvomaan naurusta epäonnistuvilla taikatempuillaan, on tunnetuimpia brittikoomikoita kautta aikojen. Yleisön naurattamista rakastanut esiintyjä esiintyi viimeiseen asti – hän kuoli kesken suoran televisio-ohjelman yleisön remakasti nauraessa. Kaikki luulivat hänen vain pelleilevän.

Tommy Cooper joutui parikymppisenä sotilaspalvelukseen Egyptiin. Viihdytysiltamissa hän nappasi ohikulkevalta mieheltä fetsihatun rekvisiitaksi sketsiin ja sai yleisön nauramaan. Fetsi päässään Cooper esiintyi yli 40 vuotta ja tuli tutuksi useille sukupolville Englannin hauskimpana miehenä. Aluksi Cooper yritti luoda uraa taikurina, mutta koska temput menivät poikkeuksetta pieleen, urasuunnitelmaa täytyi muuttaa. Ihmisten nauraessa epäonnistuneille tempuille Cooper tuli ajatelleeksi, että tätähän voisi tehdä työkseen. Hän yhdisti taikatemppuihin lavakomiikkaa ja järjesti lavalle kaaoksen joka oli sekoitus lyhyitä vitsejä ja pieleen menneitä taikatemppuja. Sodanjälkeisessä Englannissa oli tarvetta hilpeälle viihteelle ja Cooper alkoi menestyä yhä paremmin. Lopulta hänellä oli samaan aikaan sekä useita live-esityksiä että suorana tehtäviä televisio-ohjelmia. Tämä kaikki rasitti koomikon terveyttä ja alkoholin käyttö alkoi ottaa yhä enemmän valtaa Cooperin elämässä.

Perheellisen miehen imago kuitenkin säilyi ja englantilaiselle yleisölle oli suuri järkytys, kun Cooperin kuoleman jälkeen paljastui, että hänellä on ollut 17 vuoden ajan rakastajatar, joka seurasi hänen mukanaan keikkamatkoilla. Alkoholin käyttö oli tavattoman runsasta. Normaaliin illanviettoon saattoi kuulua kaksi pulloa konjakkia, kaksi pulloa viskiä, kaksi pulloa brandya ja kaksi pulloa rommia. Alkoholi teki Cooperista myös väkivaltaisen ja Cooperin agentille tuli jatkuvasti puheluita sekä vaimolta että rakastajattarelta, joissa he pyysivät apua väkivaltaisen Cooperin hillitsemiseen.

Tommy Cooper kuitenkin nautti sekä yleisön suosiota että oli naistensa rakastama, ainakin selvänä ollessaan. Kaikki saman aikakauden koomikot puhuvat hänestä lämmöllä. ”Hänen hymynsä valaisi koko maailman”, kollegat kuvaavat. Cooperin hautajaisia muistellessa eräs koomikkotoveri sanoo kyynelet silmissä: ”Se oli elämäni surullisin päivä. Ihan kuin aurinko olisi mennyt pilveen eikä olisi tullut enää esiin.”

Merkillinen piirre on myös Cooperista aivan vastikään paljastunut järjestelmällisyys. Syyskuussa 2016 Lontoon Victoria ja Albert Museumissa avautui näyttely, jossa on esillä 100 laatikollista Tommy Cooperin lavaesitykseen kuuluvaa rekvisiittaa ja pedanttisen tarkka, satoja vitsejä käsittävä kokoelma Cooperin kirjoittamia vitsejä, jotka Cooper oli aakkostanut aihepiiriensä mukaisesti esim. ”Eläintarha”, ”Alkoholi”, ”Masennus”:

”Vaimoni halusi viedä minut balettiin. Minä sanoin, että en halua katsoa ihmisiä alusvaatteissa. Hän sanoi, että ei sinun tarvitse. Laita vain smokki niin kuin yleensäkin.”

”Istun lentokoneessa aina takaosassa. Jos kone törmää vuoreen, pääsen kuulemasta sitä”.

”Tulen hyvin köyhästä perheestä. Meitä oli viisi lasta ja nukuimme kaikki samassa vuoteessa. Itse asiassa sain nukkua yksin vasta kun menin naimisiin.”

”Aina kun vaimoni tulee kotiin lainattuaan autoani, hän sanoo ”Arvaa keneen tänään törmäsin?”

”Olin eilen kiinalaisessa ravintolassa ja sanoin tarjoilijalle: ”Tämä kana on ihan kylmää”. Tarjoilija sanoi: ”Niin sen kuuluukin olla. Se kuoli jo kaksi viikkoa sitten.”

”Soitin puhelinyhtiöön ja sanoin, että haluan ilmoittaa häirikkösoittajasta. Hän sanoi: ”Voi ei, sinä taas!”

Myös Cooperin lavasketsit olivat olleet tarkasti mietittyjä. Piirroksissa näkyy, miten jokainen liike lavalla oli huolellisesti suunniteltu. Näyttelyssä on nähtävillä myös Cooperin esityksessä mukana olleita esineitä. Yksi tällainen oli pilailugiljotiini. Kerran ollessaan vieraana Michael Parkinsonin talk showssa televisiossa Cooper laittoi leikkisästi Parkinsonin giljotiiniin. Hän kuitenkin unohti laittaa turvasysteemin paikoilleen ja jollei kuvaustiimin henkilö olisi huomannut asiaa, olisi Parkinsonille käynyt huonosti, mahdollisesti hyvinkin huonosti.

Alkoholin käyttö alkoi haitata Cooperin työskentelyä koomikkona, mutta saatuaan 1977 ensimmäisen sydänkohtauksen hän vähensi juomista hieman. ”Nykyään juon vain terveydellisistä syistä. En pysty olemaan selvin päin”, hän kertoi laulaja Dean Martinin kunniaksi järjestetyissä juhlissa. Koomikon terveys alkoi kuitenkin horjua ja 15. huhtikuuta 1984 Cooperin esiintyessä lavalla suorassa televisiolähetyksessä, hän saatuaan juuri avustajalta takin ylleen, yhtäkkiä lyhistyi maahan. Avustaja vilkaisee hieman hämmästyneenä Cooperia, mutta lähtee käsikirjoituksen mukaisesti pois lavalta. Cooper vajoaa hitaasti maahan, kuuluu kuorsausta muistuttavaa ääntä ja yleisö nauraa katketakseen. Vaikutelma on, että Cooperilla on uusi hauska sketsi, jossa puheenpitäjä itse nukahtaa ennen kuin alkaa puheensa. Yleisö nauraa yhä enemmän, kun Cooper valahtaa makuulle ja heilauttaa hieman kättään. Siinä vaiheessa verhojen takana näkyy liikettä ja ohjelma päättyy äkillisesti mainoskatkoon. Seuraavana päivänä uutisissa kerrottiin Cooperin kuolleen kesken lähetyksen.

Tommy Cooper oli aito varietee-esiintyjä viimeiseen asti. Hän rakasti yleisöä ja yleisö rakasti häntä. ”Enhän minä ole tehnyt vielä mitään!” hän saattoi sanoa yleisölle, joka vääntelehti naurusta hänen vain tultuaan lavalle. Komiikalle elämänsä antanut mies kuoli rakastamansa työn äärellä, luultavasti kuullen viimeisenä korvissaan yleisön naurun.

Kirjoittaja on Tilda Korkeela, joka toimii tuottajana Jubilee Komediassa.

JAA