Suomalaisnuorten osaaminen on edelleen OECD-maiden keskiarvoa parempaa, mutta pitkään jatkunut laskusuunta ei ole taittunut. Tuoreet PISA-tulokset ovat nostaneet koulutuksen jälleen poliittisen keskustelun ytimeen. Erityistä huolta herättävät lukutaidon heikkeneminen, oppilaiden väliset erot sekä nuorten valmius ponnistella vaikeiden tehtävien parissa.
Tiistaina julkaistut PISA 2025 -tulokset jatkavat Suomelle jo tutuksi tullutta kehitystä: kansainvälisesti katsottuna suomalainen peruskoulu menestyy edelleen kohtuullisen hyvin, mutta 2000-luvun alun huipputasosta on tultu selvästi alaspäin. Vuoden 2025 tutkimuksen pääalueena olivat luonnontieteet. Suomalaisten 15-vuotiaiden keskiarvo oli niissä 504 pistettä, kun OECD-maiden keskiarvo oli 482. Lukutaidossa Suomen tulos oli 474 pistettä ja matematiikassa 469 pistettä. Molemmissa Suomi ylitti edelleen OECD-maiden keskiarvon.
Olennaista on kuitenkin kehityksen suunta. Vuoteen 2022 verrattuna lukutaidon tulos putosi Suomessa 16 pistettä. Myös matematiikan osaaminen heikkeni. Luonnontieteissä seitsemän pisteen lasku ei ollut tilastollisesti merkitsevä, mutta pitkällä aikavälillä suunta on siinäkin selvästi alaspäin. OECD:n mukaan kaikissa kolmessa aineessa vuoden 2025 tulos oli heikompi kuin yhdessäkään ennen vuotta 2022 tehdyssä PISA-arvioinnissa.
Huolestuttavaa on myös heikosti osaavien nuorten osuuden kasvu. Vuoteen 2015 verrattuna vähimmäistason alapuolelle jäävien osuus on kasvanut matematiikassa 17, lukutaidossa 15 ja luonnontieteissä kahdeksan prosenttiyksikköä. Lukutaidossa vähintään perustason saavutti nyt 74 prosenttia suomalaisnuorista ja matematiikassa 69 prosenttia.
Poikien lukutaito huolestuttaa
SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Nasima Razmyar nostaa tuloksista erityisesti esille lukutaidon ja sukupuolten välisen eron. Tytöt menestyvät edelleen poikia paremmin sekä lukutaidossa että luonnontieteissä.
– Joka neljäs oppilas on heikko lukija, pojista jopa joka kolmas, Razmyar toteaa.
Hänen mukaansa lukutaidon heikkeneminen heijastuu väistämättä myös muihin oppiaineisiin ja yleisiin oppimisvalmiuksiin. Ratkaisuksi Razmyar perää perusosaamista korostavaa opetussuunnitelmaa sekä tuen ja vaatimusten tasapainoa.
Oppilaiden väliset erot näkyvät myös sosioekonomisen taustan perusteella. Hyväosaisimman ja heikoimmassa asemassa olevan neljänneksen ero luonnontieteissä oli Suomessa 78 PISA-pistettä. OECD:n keskimääräinen ero oli 85 pistettä. Suomessa sosioekonominen tausta selittää kuitenkin osaamisen vaihtelua hieman vähemmän kuin OECD-maissa keskimäärin.
Opetusministeri ja RKP:n puheenjohtaja Anders Adlercreutz muistuttaa, ettei suomalainen koulu ole kansainvälisesti tarkasteltuna romahtanut.
– PISA-tulokset osoittavat, että suomalainen peruskoulu on edelleen vahva kansainvälisessä vertailussa, Adlercreutz sanoo.
Samalla hän myöntää pitkän aikavälin kehityksen huolestuttavaksi. Adlercreutz korostaa viime vuosina tehtyjä uudistuksia: matematiikan sekä luku- ja kirjoitustaidon opetusta on lisätty, oppimisen tukea uudistettu ja matkapuhelinten käyttöä koulupäivän aikana rajoitettu. Hänen mukaansa uudistusten vaikutuksia ei kuitenkaan voida vielä arvioida uusista PISA-tuloksista, sillä vuoden 2025 aineisto kerättiin ennen monien muutosten voimaantuloa.
Sinnikkyys nousi uudeksi huolenaiheeksi
PISA ei mittaa vain oppiaineiden osaamista. Nuorilta kysytään myös heidän suhtautumisestaan opiskeluun. Tässä suomalaisnuorten tuloksista löytyi erityisen kiinnostava havainto.
Vain 41 prosenttia suomalaisoppilaista kertoi lisäävänsä ponnisteluaan tehtävän muuttuessa vaikeaksi. OECD-maissa näin vastasi keskimäärin 60 prosenttia. Toisaalta 77 prosenttia suomalaisnuorista uskoi älykkyyden ja osaamisen voivan kehittyä työn, harjoittelun ja palautteen avulla, mikä oli OECD-keskiarvoa enemmän.
Kokoomuksen varapuheenjohtaja Karoliina Partanen yhdistää sinnikkyyden ongelmat osaltaan lasten digitaaliseen arkeen ja sosiaaliseen mediaan.
– Oppiminen vaatii myös tylsyyden sietämistä, harjoittelua ja sitä, ettei ensimmäisen vaikeuden kohdalla heitetä hanskoja tiskiin, Partanen sanoo.
Partanen vaatii alle 15-vuotiaille toimivia sosiaalisen median ikärajoja. Digitaalisen ympäristön merkityksestä on myös tutkimusnäyttöä, mutta suoraviivaista syy-seuraussuhdetta PISA-tulosten laskuun ei voida osoittaa. Jyväskylän yliopiston tänä vuonna julkaisemassa, PISA 2022 -aineistoon perustuvassa tutkimuksessa runsas digitaalisten laitteiden viihdekäyttö oli yhteydessä heikompiin tuloksiin lukemisessa, matematiikassa ja luonnontieteissä.
Tuoreessa PISA-aineistossa suomalaisnuoret kertoivat käyttävänsä koulussa digilaitteita opiskeluun keskimäärin 2,5 tuntia päivässä, selvästi OECD:n 1,7 tunnin keskiarvoa enemmän. Vapaa-ajan käyttöön laitteita kului koulupäivän aikana keskimäärin 1,3 tuntia.
Takaisin kirjojen äärelle?
Vihreiden kansanedustajat Inka Hopsu ja Mari Holopainen katsovat, ettei tulosten laskua voida selittää yhdellä tekijällä. He vaativat muun muassa riittävästi henkilöstöä luokkahuoneisiin, erityisluokkien turvaamista ja fyysisten oppimateriaalien aseman vahvistamista.
– Nyt viimeistään pitää ottaa vakavasti opetusalan hätähuudot, Hopsu sanoo ja nostaa esiin lukutaidon, matemaattisen ymmärryksen ja keskittymiskyvyn.
Holopainen puolestaan arvostelee koulutusjärjestelmään tehtyjen suurten uudistusten määrää ja sitä, ettei niiden vaikutuksia ole aina ehditty arvioida.
– Epäonnistuneissa ratkaisuissa pitää pystyä peruuttamaan, Holopainen toteaa.
Hänen mukaansa esimerkiksi oppimisen liiallisen digitalisaation ja koulujen avointen oppimisympäristöjen ongelmiin on havahduttu liian myöhään.
Tuoreet tulokset eivät siis kerro suomalaisen peruskoulun äkillisestä kriisistä. Pikemminkin kyse on pitkästä muutoksesta. Suomi kuuluu edelleen monilla mittareilla OECD-maiden parempaan joukkoon, mutta etumatka on kaventunut samalla kun heikosti osaavien nuorten joukko on kasvanut.
PISA-tuloksista käytävässä poliittisessa keskustelussa painotukset vaihtelevat sosiaalisen median rajoittamisesta koulutuksen resursseihin, oppimisen tukeen, työrauhaan ja opetuksen vaatimustasoon. Yhdestä asiasta hallitus- ja oppositiopuolueiden puheenvuorot ovat kuitenkin harvinaisen yksimielisiä: lähes kaksi vuosikymmentä jatkunutta oppimistulosten laskua ei voida enää pitää tilapäisenä notkahduksena.
