Villin lännen historiasta ei löydy montaa miestä, jonka kuolema herätti niin paljon myötätuntoa kuin Montanan vigilantejen (vigilante = henkilö, joka ottaa lain omiiin käsiinsä) vuonna 1864 surmaaman roiston nimeltään Joe Pizanthia.
Pizanthia oli syyllistynyt useaan murhaan ja ryöstöön. Hänet oli ajettu metsäisessä rinteessä lähellä Bannackin kaupunkia sijainneen pienen majan nurkkaan. Kun kaksi vigilantea yritti tunkeutua väkisin majaan surmasi Pizanthia heistä toisen. Toinen haavoittui lonkkaan. Tässä vaiheessa piirittäjien raivo ”nousi miltei hulluuden partaalle,” kuten eräs porukan jäsen muisteli.
Vigilantet hankkivat kaupungista pienen haupitsin ampuen useita reikiä majan seiniin. Tykkitulta seurasi myrskyisä pienempien aseiden tulitus. Sitten rynnäköitiin majaan, josta ”saalis” löytyi pahoin haavoittuneena – tämä ei kuitenkaan tyynnyttänyt jahtaajia. Lonkkaan haavoittunut mies tyhjensi revolverinsa sisällön lainsuojattomaan. Kostonhimo oli vielä vahva ja uhri nostettiin pystyyn pyykkinuoran varaan. Keinuvan Pizanthian ruumiiseen ammuttiin yli 100 luotia. Sitten maja sytytettiin tuleen. Pizanthian ruumis jätettiin liekkeihin.
Vaikka Pizanthiaan kohdistettu rangaistus oli tavanomaisesta poikkeava, sen taustalla piilevä barbaarinen kiihottuneisuus ei sitä ollut. Rajaseudulla, jossa jokainen pyrkimys kohti vaurautta ja turvallisuutta oli kiven takana, olivat kansalaiset valmiita venymään vaikka mihin toimiin suojellakseen saavuttamiaan asioita.
Rikolliset elementit – tunnetut tai sellaisiksi epäillyt – edustivat uhkaa kukoistavien yhteisöjen tasapainoiselle elolle. Virallisten tahojen osoittautuessa voimattomiksi ongelmien käsittelyssä, astuivat päättäväiset yksilöt näyttämölle. Ja niin rutikuivilta Teksasin tasangoilta aina Black Hillsin metsäisiin laaksoihin, astuivat tavalliset miehet vigilanten rooliin, lyöttäytyen yhteen salaisissa komiteoissa.
Perustettiin ilman valtuuksia toimivia partioita ja suoraa toimintaa harjoittavia roskajoukkoja repimään juuriltaan rikolliset tahot. Raivon vallassa rikolliset hirtettiin, ammuttiin tai poltettiin. Edes näytösluonteisia oikeudenkäyntejä ei järjestetty. Joitakin lainsuojattomia hakattiin, ruoskittiin tai sitten toteutettiin vanhan silmä silmästä -lain raakaa sovellusta polttamalla rikollisten kehoon samanlaiset poltinmerkit kuin näiden varastamassa karjassa oli.
Kauko Vanajas kääntänyt kirjasta THE GUNFIGHTERS.
