Yli sadan vuoden ajan on Munkkiniemestä päässyt kulkemaan Tarvonsaaren kautta Espooseen. Kaksi siltaa rakennettiin alun perin 1910-luvulla venäläisten toimesta osaksi maailmansodan aikaista tykkitietä. Vuosikymmenten kuluessa on nähty monenlaisia siltaversioita ja vaiheita. 2020-luvulla on molemmat sillat rakennettu perusteellisesti uusiksi, joten oletettavasti ne palvelevat käyttäjiä pitkälle tulevaisuuteen.
Itäinen Tarvonsilta
Kuntien välinen raja kulkee Tarvon saaren keskeltä. Silta Munkkiniemen Lankiniemestä Tarvoon on siten Helsingin puolella. Aiemmin tosin Munkkiniemi oli osa Helsingin maalaiskuntaa vuoteen 1920 asti ja Huopalahden kuntaa vuosina 1920-1946. Ennen Suomen itsenäistymistä rakennettu silta oli leveä. Ainakin vielä 1930-luvun alussa sillalla pystyivät autotkin liikkumaan.
1940-luvun kuvissa leveä silta on kadonnut ja tilalla näkyy uusi kapeampi malli. Kun Tarvon vieritse linjattu moottoritie oli valmistunut, sen kylkeen tehtiin 1960-luvulla Ritokalliontien jatkeeksi autoillakin kuljettava tie Munkkiniemestä Tarvoon. Aika ajoin kylläkin merivesi tulvii tälle tielle.Silta pysyi myös käytössä, vaikka mm. talviset jäät kuluttivat sitä välillä armottomasti. 1980-luvulla huonokuntoinen silta purettiin ja kului yli kymmenen vuotta ennen kuin 1998 rakennettiin uusi ponttoonisilta. Tämäkin silta on jo historiaa – uusin, entisiä ehompi silta valmistui 2025.
Läntinen Tarvonsilta
Toinen, Espoon puolella sijaitseva Tarvon silta koki kovia heti alkuvuosina. Sisällissodan aikana keväällä 1918 sen kansiosat poltettiin. Heti kohta siltaa korjattiin, mutta vain osittain. Kunnollisen kannen paikalle tuli ainoastaan yksi lankku, sitten levennyksen jälkeen kolme tukkia. Tämä kuuluisa kolmen tukin silta on valokuvissa melko hurjan ja vaarallisen näköinen.
On kerrottu, että Tarvaspään isäntä Akseli Gallen-Kallela vastusti aluksi siltayhteyttä Pellavaniemestä Tarvoon ja edelleen pääkaupungin suuntaan. Toisaalta on olemassa muistitietoa siitä, kuinka jo iälle ehtinyt taiteilija kuitenkin nähtiin silloin tällöin kolmen tukin siltaa ylittämässä…
Lopulta kolmen tukin sillan käyttö kiellettiin 1930-luvun lopulla. Ilmakuvista näkyy, että jonkinlainen silta on paikalla ollut myös 1940- ja 1950-luvuilla. Gallen-Kallelan museon avauduttua alettiin kaavailla taas uutta siltaa, joka valmistui 1964. Se korvattiin 1989 ponttoonisillalla ja 2020 otettiin käyttöön aiempia paljon jämerämpi betonisilta.
Hieno reitti
”Pikatietä” Helsingistä Turun suuntaan suunniteltiin pitkään, jo 1900-luvun alkupuoliskolla. Varhaisvaiheissa oli mukana sellainenkin esitys, jossa moottoriliikenne olisi ohjattu suoraan nykyisen Munkkiniemen puistotien kautta Tarvon silloille. Lopulta moottoritien linjaus toteutettiin kuitenkin Munkkiniemen pohjoispuolelta ja Tarvon saarta sivuten kohti länttä.
Siltareitti on aina ollut ulkoilijoiden suuressa suosiossa. Monet tekevät myös Espoon ja Helsingin välisen työmatkansa pyöräilemällä Tarvon kautta. Saareen 1925 rakennetussa huvilassa sijaitsi ennen sotia suosittu kahvila, cafe Tarvo. Myöhemmin samassa rakennuksessa toimi Helsingin kaupungin vanhusten virkistyskeskus, jossa järjestettiin esimerkiksi tansseja. Tarvaspään ateljeelinna on ollut erikoinen nähtävyys jo sellaisenaan. Varsinainen vetonaula siitä kahviloineen tuli museotoiminnan alkaessa 1961.
Veli-Pekka Salminen
