Uutuuskirja Kipeät sielut antaa äänen mielenterveyspotilaille sairauskertomusten kautta autonomian ajasta 1950-luvulle

Huhtikuussa 1900 Nokian Pitkäniemen mielisairaalaan tuotiin potilaaksi alakuloisuudesta, hallusinaatioista ja pakonomaisista seksuaalisista haluista kärsinyt nuorukainen, Maurits, joka kuvitteli, että hänen päässään oli hämähäkki. Diagnoosiksi annettiin nykyistä skitsofreniaa edeltänyt dementia praecox eli ennenaikainen tylsistyminen. Mauritsia pidettiin sairaalassa yksitoista vuotta, kunnes hänet poistettiin sieltä parantumattomana.

Petteri Pietikäisen uutuuskirja Kipeät sielut syventyy Mauritsin ja hänen kohtalotovereidensa sairauskertomusten avulla mielenterveyspotilaiden kokemuksiin ja mielenterveyden häiriöiden hoitoon Suomessa. Teos kokoaa ensimmäistä kertaa yhteen ajanjaksonsa mielenterveyshistorian. Tarkastelu käynnistyy 1840-luvulta, jolloin Lapinlahteen perustettiin maan ensimmäinen mielisairaala, ja ulottuu seuraavan vuosisadan puoliväliin, aikaan juuri ennen modernien psyykenlääkkeiden läpimurtoa. Päähenkilöitä ovat hullut, hermostuneet ja haitalliset – kuten vakavasti mielisairaita, lievemmin oireilleita sekä yhteiskunnan normeihin sopeutumattomia aikanaan kutsuttiin. Sairauden syiden ja hoitomenetelmien lisäksi teoksessa avataan sotien kaltaisten kriisien vaikutuksia mielenterveyteen. Samalla seurataan, kuinka psykiatria kehittyi ja kuinka yhteiskunnan muutokset muuttivat suhtautumista myös mielen sairauksiin.

“Ennen kaikkea olen halunnut kertoa, että niin sanottu hulluus on erottamaton osa ihmisyyttä ja että kukaan meistä ei ole saanut täydellistä immuniteettia mielenterveysongelmia vastaan.”

“Potilaskertomuksiin kirjatut mielisairauksien syyt tuovat ilmi entisajan ihmisen henkisen kärsimyksen kirjon, joka samalla on monelta osin hyvin tuttu 2000-luvun ihmisellekin.”

“Toisinaan potilaat kiteyttivät oman sairautensa tai mielentilansa melkein kuin aforismiin. Eräs mäkitupalaisen vaimo Kainuusta huomautti hoitajilleen: ‘En minä hullu oo, sielu vaan on kippee.'”

“Suomen lääkärikunnassa hermosairauksia lähestyttiin niin lääketieteellisenä kuin kulttuurisena ja yhteiskunnallisenakin ongelmana: modernin ajan kiireinen elämänrytmi ja urbaani syke valoineen, autoineen ja raitiovaunuineen, jatkuva ‘olemassaolon kamppailu’, poliittinen kuohunta ja perinteisestä talonpoikaisesta elämänmuodosta irtaantuminen koettelivat ihmisen hermostoa.”

Kirjoittaja
Petteri Pietikäinen on tieteiden ja aatteiden historian professori Oulun yliopistossa. Kipeät sielut on jatkoa hänen vuonna 2013 ilmestyneelle Hulluuden historia -teokselleen (Gaudeamus). Hulluuden historia voitti ilmestymisvuonnaan Kanava-palkinnon.
Yhteystiedot: petteri.pietikainen@oulu.fi / p. 0400 250 611

JAA