Mäntylän perhe oli muuttanut Orivedeltä Jämsään vuonna 1937. Asetelma vitivalkoisesta perheestä viime sotien jälkeisessä Jämsässä on hyvin kiinnostava. Toivo Mäntylä kertoi, että paikkakunnan ”pohjaväri oli punainen” ja ”isäukko vihas kommunisteja.” Jukka Rislakin Kauhun aika -teoksen (2007) mukaan vuoden 1945 ensimmäisissä eduskuntavaaleissa sosialistiset puolueet saivat Jämsässä, joka vielä tuolloin oli maatalousvaltainen pitäjä, 67,2 prosenttia äänistä. SKDL sai enemmän ääniä kuin SDP.
Toivo Mäntylän mielestä heidän perheensä tarinan kertominen on paikallaan jo tasapuolisuuden vuoksi. Vuoden 1918 100-vuotismuistovuotena 2018 painotus oli punaisten muistossa ja asiaa käsiteltiin pääosin joko punaisten tai sovinnon näkökulmasta. Oli varsin kiinnostavaa selvittää, miksi? Suomen sisällissotaa pidetään maamme historian ristiriitaisimpana tapahtumana, jonka yhteiskunnalliset vaikutukset ovat hyvin moninaiset ja hyvin pitkäkestoiset.
Kirjan tekijän lähtökohtana oli pyrkimys kohdella sisällissodan molempia osapuolia tasapuolisesti. Näissä osioissa hän turvautui asiantuntijoiden teksteihin, jotka sisältävät asioita, joita hän pitää erityisen kiinnostavina ja esille ottamisen arvoisina. Kansatieteilijänä hän ei lähtenyt tulkitsemaan sotaa, mutta muistuttaa, että nämä tapahtumat tulee sijoittaa ja suhteuttaa omaan aikaansa, reilun sadan vuoden takaiseen Suomeen.
Vuonna 1925 syntyneen Toivo (Topi) Mäntylän sotapalvelus alkoi 14-vuotiaana talvisodan aikana kuljetus- ja vartiointitehtävissä Jämsän suojeluskunnassa. Suojeluskuntapoika hänestä oli tullut jo 7-vuotiaana Orivedellä, jossa hänen isänsä toimi suojeluskunnan aluepäällikkönä. Topi oli ensin suojeluskuntapoika ja sitten sotilaspoika 7-vuotiaasta 17-vuotiaaksi, nykytermein: lapsisotilas. Topin itsensä mielestä tästä ei koitunut hänelle mitään haittaa.
17-vuotiaana Topi sai kutsun viestikoulutukseen Santahaminaan Helsinkiin huhtikuussa 1943. Viestihommissa oltiin muun muassa Salpalinjalla Miehikkälässä, Äänislinnaan ja sieltä Syvärin taa tuli lähtö seuraavan vuoden tammikuussa. Viestimies Mäntylän yksikkö oli Kaarlo ”Kylmä Kalle” Heiskasen 11. divisioona, viestipataljoona 32. Topi kävi sotansa alaikäisenä eli alle 21-vuotiaana. Viesteissään kotiväelle Topi vakuutti pärjäävänsä hyvin. Hänen kirjeensä saivat kirjan tekijän kuitenkin miettimään nuorten sotilaiden henkisiä valmiuksia. Niissä hänen suhtautumisessaan sotapalvelukseen oli yllättävää keveyttä ja huolettomuutta, jopa seikkailullisia piirteitä.
Syyskuussa 1944 tuli aselepo, mutta Toivo Mäntylän sota ei ollut ohitse: Lapin sota vei Enontekiölle, jossa viestiporukka telttoineen joutui saksalaisten kranaattituleen. Topi saatiin ”kursittua kasaan” ja sodassa ollut mies kutsuttiin vielä puoleksi vuodeksi varusmiespalvelukseen Kontiorantaan Joensuun pohjoispuolelle. Topi pääsi siviiliin 20-vuotiaana kesällä 1945 ja palasi kotitilalle Jämsään. Takasen nuori isäntä sai osan tilasta ja nai karjalanneidon, valkjärveläisen Helvin, joka oli tullut naapuriin evakkoperheensä mukana. Parille siunaantui yhdeksän lasta.
Toivo Mäntylä kertoi myös isänsä sotakokemuksista. Olisi kertonut enemmänkin, mikäli isä-Jussi olisi niistä aikanaan puhunut. Kokemuksia on onneksi tallentunut kahteen muistelmaan. Jääkärikapteeni Johannes (Jussi) Mäntylä (1896‒1962) oli Härmän jääkäreitä. Hän lähti 19-vuotiaana joulukuussa 1915 monien muiden nuorten eteläpohjalaismiesten tavoin salaiseen sotilaskoulutukseen Saksaan. Ensimmäisen sotansa hän soti itärintamalla Misse-joella ja Riianlahdella ensimmäisessä maailmansodassa vuonna 1916.
Mäntylä kuului Polangenin komennuskuntaan. Hänet komennettiin useita kertoja Suomeen erikoistehtäviin. 11.12.1916 hän pelastautui Simon kahakasta. Mäntylä palasi Saksasta Suomeen aselaiva s/s Virgolla maaliskuussa 1918. Jussi Mäntylä sai komennuksen jääkärirykmentin III pataljoonaan, niin kutsuttuun Schaumanin pataljoonaan. Huhtikuussa 1918 hän osallistui Tampereen ja Kämärän valtauksiin Suomen sisällissodassa, joka hänelle, vapaussoturille, oli vapaussota. Tampereella jääkärivaravääpeli Mäntylän konekiväärijoukkue oli asemissa Keskustorin laidalla ja Näsilinnan mäellä.
Jussi Mäntylä oli myös heimosoturi. Keväällä 1920 hän otti osaa heimosotiin ollen komennettuna Petsamon retkistä jälkimmäisellä. Nämä retket olivat Suomen hallituksen johdolla vuosina 1918 ja 1920 tehtyjä sotaretkiä, joiden tarkoituksena oli miehittää Petsamo. Talvisodan ajan Mäntylä toimi suojeluskunnan aluepäällikkönä Pohjois-Hämeessä, jatkosotaan hän sai komennuksen jo ikämiehenä Itä-Karjalaan konekiväärikomppanian päälliköksi Aunuksen Heimosoturipataljoonaan. Jatkosodan päätyttyä Jussi Mäntylä osallistui asekätkentään. Toivo peri isänsä asekätköt. Mäntylän miehiä kuulusteltiinkin asiasta.
Lisätietoja:
FT Jaana Laamanen on muistitiedosta kiinnostunut tutkija. Tämä kirja jääkärikapteeni Jussi Mäntylästä ja korpraali Toivo Mäntylästä on maitolaiturimaisteriksikin kutsutun kansatieteilijän seitsemäs tietokirja.
