Kotitalousvähennyksen laajentamisesta on nyt tehtävä päätös
Maan hallitus kokoontuu toiseen kehysriiheensä 21.–22. huhtikuuta. Tässä puoliväliriiheksikin kutsutussa neuvottelussa käydään läpi hallitusohjelmasta saavutettuja tavoitteita ja pohditaan toimia toteutumattomien tavoitteiden saavuttamiseksi.
– Jo kauan aikaa on EKL muistuttanut siitä, että kotitalousvähennyksen suurin ongelma piilee sen rakenteessa. Jotta vähennystä voi hyödyntää, tulee verovelvollisella olla taloudellinen mahdollisuus hankkia vähennykseen oikeuttavia palveluita. Esimerkiksi pelkkää kansaneläkettä saavat henkilöt eivät maksa tuloistaan tuloveroa, eivätkä näin ollen voi hyödyntää kotitalousvähennystä, sanoo EKL:n puheenjohtaja Simo Paassilta.
Edellä mainitun vuoksi kotitalousvähennys kohdistuu pääosin hyvätuloisemmille kansalaisille ja kotitalouksille. Lisäksi vähennys on epätasa-arvoinen asuntokunnan koosta riippuen sillä pariskunta saa remontistaan tuplasti enemmän vähennystä kuin yksin asuva. – Ongelman korjaamiseksi tulee nyt lopultakin luoda järjestelmä, joka vastaa perusteiltaan ja määrältään kotitalousvähennystä ja on suunnattu niille, jotka eivät nykymallin mukaan voi vähennystä käyttää. SITRA on jo vuonna 2015 ideoinut kotitalousreformia ja asia tulee nyt lopultakin saada päätökseen, puheenjohtaja Paassilta jatkaa.
Malli parantaa pienituloisten eläkkeensaajien mahdollisuuksia valita hyvinvointiaan lisääviä palveluita omien tarpeittensa pohjalta ja lisää heidän ostovoimaansa. Lisäksi malli hyvin toteutettuna tukisi yleistä tavoitetta, että ikääntyneen pitää voida asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Kaupan päälle laajentaminen toisi myös lisää työtä maahamme. – Vähennystä tulee myöntää korotettuna yli 75-vuotiaille. Näin saataisiin monia myönteisiä vaikutuksia ikäihmisten itsenäiseen selviytymiseen mm. kotipalveluiden käytön lisääntymisen ja palveluasumisen mahdollisen lykkääntymisen myötä, päättää Simo Paassilta.
EKL vaatii myös, että kehysriihessä tehtävissä verolinjauksissa on erityisesti huomioitava se, että välillisten verojen korottaminen kohdistuu kaikkein kipeimmin pienituloisiin. Niiden korotuksista tulee pidättäytyä ainakin välttämättömyyshyödykkeiden osalta. Lisäksi hallituksen pitäisi tehdä päätös siitä, että aikooko se tehdä mitään tekemälleen hallitusohjelmakirjaukselle kolmikantaisen selvityksen tekemisestä siitä, miten työeläkejärjestelmän sisällä voitaisiin parantaa pienimmillä työeläkkeillä olevien asemaa. EKL on aiemmin esittänyt eläkeläis- ja nuorisojärjestöjen mukaan ottamista tähän työhön.