Pahamaineisten galleria osa II

Esittelemme tässä sarjassa legendaarisia villin lännen hahmoja, jotka eivät olleet mitään pyhä  koulun priimuksia.

Ottaen huomioon karjakaupunkien ja kaivosleirien äärimmäisen vapaamielisen elämänmenon, on tuskin yllättävää havaita, että  ”Länsi” suorastaan kuhisi lainsuojattomia pyssynheiluttajia. Merkillisemmältä tuntuu pikemminkin se seikka, että näitä epätoivoisia rikollisia ymmärrettiin ja ihasteltiin suuresti. Tämän käsityksen mukaan, jonka suuri yleisö omaksui, verenhimoinen rikollinen oli epäoikeudenmukaisuuden ja huonon tuurin uhri. Tämän ajatusmallin muotoutumisen juuret löytyvät lännen yhteiskunnallisen elämän olosuhteista. Maassa, jossa rikkaat usein ohjailivat ”lakia” omaksi edukseen, tuli  alakynteen jääneestä lainsuojattomasta lain uhmaamisen symboli. Tällaista mielipidettä ruokki lisäksi kevyempi lehdistö. Erityisesti julkaisut  kuten Police Gazette ja halvat roskaromaanit romantisoivat  Jesse Jamesin (joka väitti rikkaiden vihollisten jahdanneen hänet rikollisen elämäntavan polulle), Billy the Kidin, Belle Starrin ja heidän kaltaistensa elämäntaipaleet.

Billy the Kid. Billy syntyi New Yorkissa noin 1859. Hän muutti länteen 1860-luvulla leskiäitinsä kanssa, joka kuoli Silver Cityssä, Uuden Meksikon  territooriossa 1874. 1877, ollessaan 18-vuotias ja työskennellessään armeijan ajurina Billy tappoi erään sepän harmittoman loukkauksen jälkipuinnin tuoksinassa. Billy heitettiin Camp Grantin vartiotupaan. Hän pakeni ja  pääsi karjapaimenen työhön John H.Tunstallin, englantilaisen kauppiaan tilalle Lincolnin piirikuntaan, Uudessa Meksikossa. Näihin aikoihin valmistautuivat laidunmaista kilpailevat osapuolet suureen koitokseen, joka myöhemmin tuli tunnetuksi Lincolnin piirikunnan sotana. Tämän konfliktin aikana Tunstall kuoli, ja Billy tappoi sheriffi William Bradyn. Tyrmään jouduttuaan luikahti hän helposti käsiraudoistaan (hänen ranteensa olivat paksut, mutta kämmenet olivat pienet) ja pakeni. Vaikka hän olikin luonteeltaan yksinkulkija, johti hän piakkoin lainsuojattomien joukkiota. Vasta virkaan valittu sheriffi Pat Garrett, sai Billyn lopulta kiinni joulukuussa 1880. Hänet tuomittiin Lincolnissa hirtettäväksi Bradyn murhasta. Jälleen Billy luikahti käsiraudoistaan, tappoi kaksi vartijaa ja pakeni. Garrett jäljitti Billyä löytäen hänet  Fort  Sumnerista, Uudesta Meksikosta, heinäkuun 13:ta, 1881. Varhain seuraavana aamuna Garrett surmasi Billyn yhdellä laukauksella.

Clay Allison

Hänen sanottiin olevan hurmaavan miehen selvinpäin ollessaan mutta juopuneena kuolettavan kuin kalkkarokäärme. Hän syntyi Tennesseessä, palveli Etelävaltioiden armeijassa, lähti sitten länteen, jossa hänestä tuli maatilan työnjohtaja Uudessa Meksikossa. Myöhemmin, saatuaan oman ranchin suurempien tilojen omistajat palkkasivat hänet valvomaan laidunalueitaan asein. Tältä ajalta on peräisin Allisonin kaamea tappajan maine. Hänen väkivaltainen, arvaamaton käyttäytymisensä saattoi johtua aivovauriosta. Allisonin tapa kuolla ei oikein istunut mieheen, joka eli aseen voimalla: luultavasti juopuneena, hän putosi vaunuilta kuljettaessaan tarvikkeita, jolloin yksi vaunun pyöristä mursi hänen niskansa.

Kauko Vanajas kääntänyt kirjasta Story of the Great American West.