Mielen hyvinvoinnin lähteillä

Elämään kuuluu muutoksia ja taitekohtia, jotka haastavat tarkastelemaan omia mielen hyvinvoinnin lähteitä.
Mielen hyvinvointi on hyvän arjen perusta, jota rakennetaan päivittäisillä teoilla ja asioihin suhtautumisen tavalla. Myös elämänkokemuksella ja elettyjen vuosien myötä karttuneella elämäntaitojen kirjolla on mielen hyvinvoinnin kannalta keskeinen merkitys. Haasteiden ja vaikeuksien kohtaamisesta ja niistä selviytymisestä syntyy voimavaroja, joiden varassa voi suunnata eteenpäin.
Näkökulmia mielen hyvinvointiin
Mitkä asiat arjessa tuottavat iloa ja antavat voimaa? Tämä yksinkertainen kysymys saa havahtumaan hyvän ääreen ja tuntemaan tyytyväisyyttä ja kiitollisuutta. Kysymyksellä voi suunnata valokiilaa arjen pieniin asioihin, joiden merkitys herkästi jää tunnistamatta. Nautitko luonnossa liikkumisesta ja kevään etenemisen seuraamisesta? Tuoko rentoutuminen saunassa ja lämmin iltatee sen jälkeen hyvää mieltä? Ilahduttaako puhelu ystävän kanssa? Koskettaako kaunis musiikki sinua? Näiden pienten, mutta merkitykseltään suurten asioiden tuominen tietoisesti ja säännöllisesti katseen alle rakentaa mielen hyvinvointia. Myönteiseen suuntaaminen on tärkeä mielen taito, joka vahvistuu säännöllisesti harjoittamalla.
Mihin tekemiseen uppoudut mielelläsi? Mikä toiminta vie sinut helposti mukanaan? Mielekkään toiminnan parissa voi kokea syvää mielihyvää. Omien kykyjen ja taitojen käyttäminen itselle tärkeässä toiminnassa on palkitsevaa. Samalla voi tutustua omiin vahvuuksiin ja päästä kenties käyttämään niitä uudella tavalla. Tekemiseen liittyy usein tavoitteet, joihin pääseminen synnyttää aikaansaamisen ja onnistumisen tunteita. Asioiden saaminen aikaan vahvistaa itseluottamusta.
Ihmissuhteet ovat mielen hyvinvoinnin kannalta keskeisessä roolissa. Jokainen haluaa tulla kohdatuksi, hyväksytyksi ja arvostetuksi omana itsenään, sellaisena kuin on. Hyvissä ihmissuhteissa tarvitaan taitoa solmia kontakteja sekä kykyä arvostavaan ja tasavertaiseen kohtaamiseen. Toisaalta hyvään kohtaamiseen voi riittää lyhytkin hetki. Aina ei tarvita edes sanoja, vaan joskus pelkkä katseiden kohtaaminen ja lämmin hymy riittää.
Tällä saralla jokainen meistä voi tehdä paljon. Myönteiset ja kannustavat sanat tai myötätuntoa ja välittämistä osoittavat ilmaisut rakentavat siltaa ihmisten välille. Jos päivittäiset kasvokkaiset tapaamiset vähenevät, voi välittämistä osoittaa monilla muilla tavoin. Kuulumisten kysyminen puhelimitse tai tekstiviestillä, videopuhelut tai vaikka konkreettisen avun tarjoaminen ovat mielen hyvinvointia vahvistavia tekoja. On hyvä pohtia, miten itse voi hakea ja rakentaa aktiivisesti yhteyttä toisiin. Löytyykö uusien harrastusten parista samanhenkisiä tuttavia? Voisiko vapaaehtoistoiminnassa kokea yhteyttä toisiin ja saada kokemuksen tukena olemisesta? Olisiko joitakin aiempia ystävyyssuhteita viritettävissä uudelleen?
Elämän merkityksellisyyden kokemus on mielen hyvinvoinnin ytimessä. On hyvä pohtia, mikä tekee elämän elämisen arvoiseksi. Tämän kysymyksen myötä pääsee kirkastamaan omia arvojaan ja tunnistamaan, miten ne näkyvät päivittäisessä ajankäytössä ja omissa valinnoissa. Merkityksellisyyden kokemusta synnyttää usein se, että voi olla hyödyksi ja avuksi toisille vaikkapa jossain ihan pienessä ja arkisessa asiassa.
Voimaa elämänhaasteisiin
Mielen taitoja tarvitaan elämänhaasteiden ja vaikeuksien kohtaamisessa ja niistä selviytymisessä. Tarvitaan taitoa tunnistaa ja käsitellä erilaisia tunteita, kykyä löytää tilanteeseen eri näkökulmia ja tahtoa ratkaista ongelmia. Vahvuudet auttavat selviytymään vaikeuksien kanssa. Eteenpäin meneminen vaikeuksista huolimatta ja tavoitteiden asettaminen vaatii – mutta myös luo – sinnikkyyttä ja toiveikkuutta. Taito ottaa asiat vastaan sellaisina kuin ne tapahtuvat kuvaa mielentyyneyttä. Elämän merkityksellisyyden kokemus, luottamus omiin kykyihin ja vahvuuksiin, aiemmista onnistumisista ammentaminen sekä elämän varrella kertyneiden voimavarojen tunnistaminen vievät eteenpäin elämänhaasteissa.
Uudelleen suuntaamisen aika
Elämään kuuluu muutoksia ja taitekohtia, jotka haastavat tarkastelemaan omia mielen hyvinvoinnin lähteitä. Yksi tällainen taitekohta on eläkkeelle siirtyminen, jossa on mahdollista katsoa omaa arkeaan ja hakea elämänsä suuntaa uudelleen. Joillekin eläkkeelle siirtyminen voi tuoda toivottua aikaa kiireisten työvuosien jälkeen ja avata oven uusille mahdollisuuksille. Joillekin taas työstä luopuminen tuo mukanaan tyhjyyden ja yksinäisyyden kokemuksia työhön liittyneiden roolien ja ihmissuhteiden muuttuessa. Elämän taitekohdassa on hyvä mahdollisuus tutustua itseensä ja omiin arvoihinsa ja samalla avata ovia jollekin uudelle.
Uusiin elämänvaiheisiin ja muutoksiin liittyy monia kysymyksiä. Miten rakennan oman arjen ja ajankäyttöni uudelleen? Mitä asioita haluan ottaa osaksi omaa arkeani? Mitkä elämänsisällöt ja roolit ovat nyt minulle merkityksellisiä? Mistä joudun luopumaan ja miltä se tuntuu? Entä mitä uutta saan tilalle? Omannäköiset valinnat vahvistavat mielen hyvinvointia.
Pohdinnat vievät suurten kysymysten äärelle, siksi niille on hyvä antaa aikaa. Vastausten löytymisen kanssa ei tarvitse eikä kannata kiirehtiä. Kun kuuntelee itseään, vastauksia löytyy vähitellen. Joskus näiden pohdintojen keskellä joutuu kohtaamaan haastavia tunteita ja epävarmuutta. Silloin ystävällisen puheen ja huolenpidon suuntaaminen itselle kannattelee. Voi pohtia, mikä minulle juuri nyt on hyväksi, mitä tarvitsen. Elämänmuutosten keskellä tarvitaan ennen kaikkea toiveikkuuden horisonttia, jota myötätuntoinen asennoituminen itseen ja toisiin voi avata.
Teksti: PsT Sirkkaliisa Heimonen, toimialapäällikkö, psykologi, Ikäinstituutti
Artikkeli on julkaistu Patina-lehden numerossa 3/2020
JAA