Kosmopoliitit suurkauppiassuvut rakensivat modernia Suomea – Uutuuskirja Edelläkävijät kuvaa eliitin arkea, juhlaa ja arvomaailmaa

Suomalaiset 1800-luvun suurkauppiassuvut rakensivat maasta modernia yhteiskuntaa. Historioitsija Charlotta Wolff tarkastelee uutuusteoksessaan Edelläkävijät tunnettujen kauppiassukujen elämää kolmessa polvessa.

Hackmanin, Borgströmin, Dahlströmin ja Wolffin perheyritykset muodostuivat monella alalla toimiviksi kauppahuoneiksi 1800-luvun alussa. Vaikutusvaltaisen talouseliitin rooli Suomen kehittämisessä ulottui lainsäädännön uudistamisesta kanavien ja rautateiden rakennuttamiseen. Suurkauppiaiden identiteetissä tasapainottuivat ajalle tyypillinen isänmaallisuus ja kulttuurinen kosmopoliittisuus. Charlotta Wolffin Edelläkävijät avaa ovet suurkauppiaiden kartanoihin ja kauppahuoneisiin 1800-luvun Viipurissa, Helsingissä, Turussa ja Vaasassa. Heidän elämäänsä kuuluivat taideharrastukset, tanssiaiset, musiikki ja purjehdus, mutta ennen kaikkea porvariseliitti sopeutui uusiin tilanteisiin, menestyi liiketoiminnallaan ja edisti Suomen kehittymistä moderniksi yhteiskunnaksi ja itsenäiseksi oikeusvaltioksi.

Talouden modernisoituessa suvut investoivat perinteisten alojen lisäksi esimerkiksi saha- ja paperiteollisuuteen sekä konepajoihin. “Kauppahuoneiden sopeutuminen modernisaatioon tarkoitti käytännössä lisääntynyttä sijoittamista uusimpaan teollisuuteen ja kehittyviin liikenneyhteyksiin, osakeyhtiöiden perustamista sekä rahoitusalalle avautumista,” Wolff kertoo kirjassa. Naisten yhteiskunnallisen aseman ja koulutusmahdollisuuksien muuttuminen vaikutti myös kauppiassukujen perillisiin. “Sekä taloudellisesti että henkisesti koulutus mahdollisti vapautumisen porvarillisesta naisroolista. Talouseliiteille koulutuksen ja ansiotyön merkitys oli kuitenkin hieman erilainen kuin vähemmän varakkaalle sivistyneistölle, sillä varallisuus takasi heille suhteellisen vapauden sivistyä ja opiskella epämuodollisesti, eikä heillä ollut pakottavaa tarvetta osallistua tulojen hankkimiseen perheilleen,” Wolff sanoo.

Taloudellinen menestys ei kuitenkaan yksinään täyttänyt hyvän porvarin määritelmää. Yhteiskunnalliselle eliitille oli myös tärkeää vaalia sivistystä ja taidetta sekä muita tärkeäksi katsottuja yhteiskunnallisia arvoja, kuten rehellisyyttä, hyveellisyyttä ja heikommista huolehtimista.

Kirjoittaja

Charlotta Wolff, FT, on Euroopan historian dosentti Helsingin yliopistossa sekä Suomen ja Skandinavian historian dosentti Turun yliopistossa, jossa hän toimii tällä hetkellä Suomen historian ma. professorina.

Yhteystiedot: 13charlotta.wolff@utu.fi
p. 050 5958127