Hauraiden ikääntyneiden liikkumiskyky parani ja lihasmassan ja -voiman väheneminen hidastui kolmen vuoden aikana ohjatun ja säännöllisen liikunnan ja ravitsemusohjauksen ansiosta.
Kotonaan asuvista yli 70-vuotiaista 10–12 prosentilla on gerastenia-oireyhtymä, johon liittyy heikentynyt fyysinen suorituskyky ja stressinsieto. Sen seurauksena ikääntyneiden elämänlaatu heikkenee, liikunnallisen toiminnanvajeen sekä sairaala- ja laitoshoidon ja ennen aikaisen kuoleman riski suurenee. Kunnon heikkenemisen kierre lisää myös terveydenhuollon kustannuksia.
Kansainvälisessä SPRINTT-tutkimuksessa ilmeni, että ohjattuun liikuntaan ja ravitsemusneuvontaan säännöllisesti osallistuneiden hauraiden ikääntyneiden liikkumiskyvyn heikkenemisen riski väheni selvästi. Liikuntaohjelmaan kuului kävelyä sekä voima-, liikkuvuus- ja tasapainoharjoitteita. Ravitsemusta pyrittiin korjaamaan yksilöllisellä ohjauksella.
”Halusimme selvittää, voimmeko kääntää ikääntyneen gerastenian kelloa taakse päin. Nyt tiedämme, että liikunnallista toimintakykyä voidaan parantaa ja liikuntakyvyttömyyttä ennaltaehkäistä. Huonompikuntoiset hyötyvät eniten liikunnan lisäämisestä”, sanoo tutkimusta Suomessa johtanut geriatrian emeritusprofessori, HUSin tutkija Timo Strandberg.
Hoito hidasti liikunnallisen toiminnanvajeen kehittymistä
Arvostetussa BMJ-tiedelehdessä vastikään julkaistussa tutkimuksessa oli mukana 1 519 keskimäärin 79-vuotiasta naista ja miestä. Heillä oli todettu fyysistä gerasteniaa eli haurastumista ja lihaskatoa, mutta ei liikunnallista toiminnanvajetta, sillä he pystyivät kävelemään 400 metriä alle 15 minuutissa ilman apuvälineitä.
Tutkimuksen 760 henkilöä kuului interventioryhmään. He osallistuivat vähintään kahden vuoden ajan kaksi kertaa viikossa fysioterapiakeskuksessa ohjattuun liikuntaan, voima- ja tasapainoharjoitteluun ja saivat kotiharjoitteluohjeet. Lisäksi he saivat yksilöllistä ravitsemusneuvontaa riittävän energian- ja proteiininsaannin varmistamiseksi. Kontrolliryhmän 759 osallistujaa saivat terveelliseen ikääntymiseen liittyvää opastusta kerran kuukaudessa ja lyhyen ylävartalon venyttelyohjelman sekä rentoutusharjoitteita. Liikunta- ja ravitsemushoitoa saaneiden hauraiden ikääntyneiden liikuntakyvyn merkittävän heikkenemisen riski oli 22 prosenttia pienempi kuin vertailuryhmässä. Myös lihasmassan ja -voiman väheneminen hidastui hoitoryhmässä kolmen vuoden seurannan aikana.
”Säännöllisellä liikunnalla ja asianmukaisella ravitsemuksella huonossa kunnossa olevien tilaa voidaan kohentaa ja pitää heitä pidempään toimintakykyisinä. Tämä vähentää varmasti ulkopuolisen avun ja vaikkapa iäkkäiden päivystyskäyntien tarvetta. Gerastenia ei ole pelkästään ’vanhuuden heikkoutta’, vaan geriatrinen oireyhtymä, jota voidaan kuntouttaa”, Timo Strandberg sanoo. Interventioryhmässä olleilla havaittiin liikkumiskyvyssä tutkimuksen lopussa ongelmia 47 prosentilla, kun kontrolliryhmässä niitä oli 53 prosentilla. Interventioryhmässä 25 prosenttia pystyi kävelemään kaksi kertaa peräkkäin 400 metrin matkan, kun kontrolliryhmässä sama matka taittui 21 prosentilla.
Lisäksi liikuntakykyä ja tasapainoa kuvaavat SPPB-pisteet nousivat interventioryhmässä sekä kahden että kolmen vuoden kohdalla. Interventioryhmän naisten lihasmassa väheni noin kilon vähemmän kuin kontrolliryhmän naisilla, miesten välillä ei havaittu eroja.
Seurantatutkimus jatkuu Helsingissä
Vuosina 2016–2019 tehtyyn tutkimukseen osallistui iäkkäitä 11 eri Euroopan maasta, Suomen tutkittavat olivat pääkaupunkiseudulta. Heidän fyysistä aktivisuuttaan seurattiin kyselyin ja aktiivisuusmittarilla. Fyysistä toimintakykyä mitattiin SPPB-pisteytyksellä (asteikko 0–12), haurastumisesta ja lihaskadosta kertoivat SPPB-pisteet 3–9. Lihasmassa arvioitiin DXA-laitteella ja ravitsemusasiantuntija seurasi ravitsemusta. Iäkkäiden tilan kehittymistä arvioitiin säännöllisesti kolmen vuoden seurannan aikana.