Suomi on tuhansien järvien ja satojen tuhansien mökkien maa. Laaksoissa, kukkuloilla ja rannoilla on yhteensä puoli miljoonaa mökkiä. Maa- ja metsätalousministeriön vuoden 2016 mökkibarometrin mukaan vapaa-ajan asuntoja käyttää säännönmukaisesti 2,4 miljoonaa ihmistä ja yhdellä mökillä on keskimäärin neljä käyttäjää. Korona-kevään jälkeen kotimaan matkailu elää kukoistuskauttaan ja mökkien käyttöasteet tulevat todennäköisesti nousemaan tänä kesänä. Oman vivahteensa mökkielämään tuo jätteiden käsittely, jota ei tänä päivänä voi hoidella miten sattuu.
Kotioloissa olemme oppineet lajittelemaan jätteet jo melko hienosti. Mutta mökille siirryttäessä tapahtuu merkillinen taantuma. Keittiön biojätteitä osa onneksi vie mökilläkin kompostoriin tai kompostoivaan kuivakäymälään. Mutta jätteiden lajittelun osalta on vielä matkaa ennen kuin voidaan iloita ympäristöä kunnioittavasta vapaa-ajanvietosta. Kotioloissa homma hoituu, mutta mökillä lajittelu tuppaa olemaan leväperäisempää, puutarhaneuvoja Riikka Kerttula toteaa.
Haluan kuitenkin uskoa, että parempaan suuntaan ollaan menossa. Suomalaiset kyllä tietävät oikean jätekäsittelyn hyödyt. Keittiön roska-astian biojätteen hajuhaitat loppuvat kompostoimalla.
Tunkio on rotan, hiiren ja myyrän laiton herkkubuffet
Mökkioloissa keittiön biojätteitä syntyy ihan yhtä paljon kuin kotioloissakin. Osa jätteistä löytää tiensä oikeaan paikkaan: biojätteiden yhteiskeräykseen, omaan kompostoriin tai kompostoivaan kuivakäymälään. Monet heittävät mökkikeittiön biojätteet sekajätteeseen, kun toiset rahtaavat biojätteet mökiltä kotiin. Pohjalla on hyvä ajatus, mutta valitettavasti jätteiden kuljettaminen vapaa-ajan asunnolta vakinaisen asuinpaikan jäteastiaan ei ole luvallista. Voimassa oleva jätelaki on hyvin yksiniittinen: velvollisuus liittyä järjestettyyn jätteenkuljetukseen koskee myös vapaa-ajan kiinteistöjä eikä jätteen vähäinen määrä ole peruste olla järjestämättä kiinteistön jätehuoltoa. Erityisen ikävä tilanne on niillä, jotka nakkaavat vapaa-ajan asunnon biojätteet tunkiolle tai avokompostiin.
Oijoi. Nyt kyllä harmittaa luonnon ja mökkiläisten puolesta. Sekä vanhanaikainen tunkio että avokomposti ovat hiirille, rotille ja myyrille suoranainen kutsu herkkubuffetin ääreen. Tuloksena on se, että mökin lähellä parveilee haittaeläimiä, joilla yleensä on vielä melkoinen lisääntymisnopeus ja vimma tunkeutua myös sisätiloihin. Jos nämä pienet eläimet eivät haittaa, niin Suomessa saattaa isompaakin metsäneläintä olla hakeutumassa tunkion seisovan pöydän ääreen. Esimerkiksi karhu haistaa jäteherkut pitkästä matkasta ja tallustelee tyytyväisenä paikalle uudelleen ja uudelleen, kun huomaa että pöytä on aina koreana. Hyvä olisi myös muistaa, että ruokajätteiden osalta voimassa olevan jätelain mukaan tunkio ja avokomposti ovat laittomia, Kerttula huomauttaa.
Joka neljännellä vapaa-ajan asunnolla on jo toimiva biojätteiden käsittely ja osa ihmisistä osaa ja muistaa hyödyntää kompostoivaa kuivakäymälää myös keittiön biojätteiden hävittämisessä.
Vessa tarvitaan jokaisella mökillä. Jos vielä sattuu omistamaan kärpäsmagneettina ja hajutehtaana toimivan saavi ja reikä -yhdistelmän, niin nyt olisi hyvä syy vaihtaa miellyttävämpään ratkaisuun. Ympäristö ja asukkaat kiittävät, kun asiointi hoituu miellyttävämmin ja samalla ratkaisee myös keittiön biojäteongelman. Kompostoivan kuivakäymälän lisäksi mökin multatehtaaksi voi hankkia kompostorin. Biojätteet muuttuvat nopeasti herkulliseksi mullaksi niin kukkapenkeille kuin vihannesviljelmillekin, Riikka Kerttula vinkkaa.
