Suun terveyden ongelmat voivat koskettaa myös lapsia. Tässä viisi avainkohtaa, joihin lapsen hampaiden hoidossa kannattaa kiinnittää erityistä huomiota.
1. Säännöllinen ja terveellinen ruokailu
Säännölliset ruokailuajat ja terveellinen ruoka suojaavat hampaita reikiintymiseltä. Pikkulapsia ei pidä totuttaa sokeria sisältäviin ruokiin ja juomiin. Lapsia voi hemmotella monin tavoin ja makeisten antamista kannattaa harkita tai ajoittaa makeisten syönti yhteen päivään viikossa ruokailun jälkeen. Vesi on paras janojuoma.
2. Vältä sylkikontaktia
Pieniä pitää hellitellä, mutta muista huomionosoituksissa suun terveys eli vältä aikuiselta lapselle sylkikontaktilla välittyvän kariesbakteerin tartuttamista.
3. Totuta lapsi varhain hammasharjaan
Aloita lapsen hampaiden harjaus varhain pienipäisellä ja pehmeällä harjalla kaksi kertaa päivässä. Fluoritahnan käytöstä saa ohjeistuksen hammashoitolassa. Lapsen voi totuttaa harjaamiseen jo ennen hampaiden puhkeamista, mutta säännöllinen harjaus on hyvä aloittaa, kun ensimmäinen hammas pilkottaa ikenestä. Aikuinen harjaa lapsen hampaat ainakin 6 ikävuoteen asti ja tämänkin jälkeen pitäisi aikuisen auttaa lasta ainakin toisessa päivittäisessä harjauksessa 8 – 12 ikävuoteen asti.
4. Pastilli sopii pienenkin suuhun
Ksylitolipastillin käytön voi aloittaa heti, kun ensimmäisiä hampaita puhkeaa ja lapsi on oppinut syömään pureskeltavaa ruokaa. Ksylitolin käyttö kannattaa aloittaa pieninä annoksina ja ottaa heti ruokailujen jälkeen. Aikuisen on hyvä valvoa käyttöä. Ksylitolipurkkaan voi halutessa siirtyä, kun lapsi ei enää nielaise vahingossa purukumia eli noin 3 vuoden iässä.
Ksylitolin päiväsuositus on vähintään 5 grammaa ja ksylitolin olisi hyvä olla suussa 2-5 minuuttia kerrallaan.
5. Hyvät hoitotavat periytyvät
Hyvä hampaiden hoito auttaa paitsi hampaiden terveyden myös kehon muun terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitoon. Paras tapa opettaa lapsille suun terveyden ylläpitämistä, on vanhempien hyvä esimerkki. Hampaiden terveyttä tukevat elintavat on helppo omaksua ja niiden juurruttaminen pitäisi aloittaa jo varhaislapsuudessa.
