Digihuijausten määrä ja niiden kirjo on suorastaan räjähtänyt käsiin viimeisten vuosien aikana. Pankeilla ja viranomaisilla on rajallinen keinovalikoima huijausten torjumiseen. Avainasemassa ovat kuluttajat, jotka pankkien asiakkaina hallinnoivat omaa maksuliikennettään. Heidän on tärkeää tunnistaa huijausyritykset. Huijaustavat muuntuvat jatkuvasti. Paras digitaito on terve epäluulo.
Huijarit eivät katso ikää tai ammattia – suomalaiset menettivät 44 miljoonaa euroa vuonna 2023
Lähes 70 prosenttia suomalaisista on joutunut digihuijausten tai niiden yritysten kohteeksi, ilmenee Finanssiala ry:n (FA) Norstat Oy:llä teettämän kansalaiskyselyn tuloksista. Kyselyn mukaan 11 prosentissa tapauksista huijarit olivat myös onnistuneet anastamaan uhrilta rahaa. ”Erilaiset huijausmuodot, joissa rikolliset yrittävät päästä käsiksi suomalaisten pankkitileillä oleviin varoihin, ovat yleistyneet huomattavasti viime vuosina. Kyselytutkimuksen tulokset puhuvat karua kieltä: vain harva välttyy huijausyrityksiltä. Hälyttävää on, että itselleen merkittävän summan rahaa on kyselyn perusteella menettänyt Suomen väkilukuun suhteutettuna noin 165 000 suomalaista”, kertoo Finanssiala ry (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi.
Huijauksen kohteeksi joutuvat kaikenikäiset
Toisin kuin julkisen keskustelun perusteella voisi kuvitella, nuoremmat ovat joutuneet huijausten kohteeksi varttuneempia useammin. ”Huijausten kohteeksi joutuminen ei katso ikää, sukupuolta tai ammattia. Huijaukset kehittyvät jatkuvasti, ja rikolliset osaavat tehdä vaikkapa aivan aidolta näyttävän viranomaisen tai pankin kirjautumissivun. Yksi kampanjan tavoitteista onkin valistaa ihmisiä, miten voi välttyä huijauksilta ja kuinka toimia, jos joutuu huijauksen uhriksi. Tätä varten olemme luoneet nettisivun, josta löytyy ohjeita huijausten varalle”, kertoo FA:n petos- ja rikostorjunnasta vastaava johtaja Niko Saxholm.
Kansalaiskyselyn vastaajista lähes 30 prosenttia kertoi välttelevänsä aikaisempaa enemmän digipalveluiden käyttöä huijausyritysten pelossa. Digipalveluiden käytön välttely korostuu erityisesti varttuneemmissa ikäluokissa (60–79-vuotiaat). ”Verkossa asioidessa on hyvä olla tarkkana, mutta liiaksi ei pidä pelätä. Yhteiskunnassa verkossa asiointi yleistyy jatkuvasti ja se on myös kätevää. On tärkeää, että digitaitoja opetetaan kaikenikäisille. Toimijoita on monia jo nyt, mutta lisää opastusta ja opastajia tarvitaan”, Saxholm huomauttaa.
Suomalaiset menettivät verkkorikollisille yli 44 miljoonaa euroa vuonna 2023. Lisäksi pankit saivat pysäytettyä noin 33 miljoonan euron edestä huijareille menossa olleita varoja. Huijattujen varojen kokonaissumma oli siten lähes 77 miljoonaa. Kokonaismäärä kasvoi vuoteen 2022 verrattuna yli kaksinkertaiseksi.
Nyrkkisäännöt – muista ainakin nämä :
Varo sähköpostilla tai tekstiviestillä tullutta linkkiä. Älä avaa epäilyttävää linkkiä. Ylipäätään linkkien kautta ei tulisi kirjautua pankkitunnuksilla mihinkään.
Älä luovuta verkkopankkitunnuksiasi tai salasanojasi kenellekään – muista, että pankki tai viranomainen ei koskaan pyydä pankkitunnuksiasi eikä tarvitse niitä mihinkään.
Pankkitunnuksesi on tarkoitettu vain sinun käyttöösi. Älä anna niitä kenellekään.
Älä mene pankin, viranomaisen, postin, verottajan tms. verkkopalveluun hakukoneen avulla.
Varmista, että päädyt oikealle sivulle kirjoittamalla itse koko verkko-osoite selaimen osoitekenttään tai käyttämällä palveluntarjoajan mobiilisovellusta.
Jos epäilet tulleesi huijatuksi
Ota ensimmäiseksi yhteys pankkitunnusten ja korttien sulkupalveluun (24/7) tai oman pankkisi asiakaspalveluun. Nopealla toiminnalla voidaan parhaassa tapauksessa rajoittaa tai estää vahinkoja.
Tee rikosilmoitus poliisille.
Älä jää yksin. Uhriksi voi joutua kuka vaan eikä sitä tarvitse hävetä. Hae rohkeasti apua läheisiltäsi ja tarvittaessa ammattilaisilta.
