Uusimpien tilastojen mukaan joka neljännellä suomalaisella kotitaloudella on nettovarallisuutta yli 257 900 euroa, ja kaikkein varakkaimpia ovat 65–74-vuotiaat. Moni ajattelee, että varallisuus- ja perintösuunnittelun voi aloittaa vasta eläkepäivillä. Näin ei kuitenkaan kannattaisi toimia, sillä mitä varhaisemmassa vaiheessa aloittaa, sitä monipuolisemmat ovat mahdollisuudet. Varallisuus- ja perintösuunnittelu ei ole sidottu ikään – mitä enemmän on varallisuutta, sitä tärkeämpää on suunnitella perheelle pitkän aikajänteen varallisuussuunnitelma.
Kaikille sopivaa patenttiratkaisua ei ole olemassa, vaan varallisuus- ja perintösuunnittelussa lähdetään liikkeelle kunkin perheen yksilöllisestä tilanteesta ja tahtotilasta. Näin pyritään varmistamaan asiantuntijoiden avustuksella, että perheen varallisuus kehittyy turvallisesti yli sukupolvien.
Vuonna 2023 vireille tulleiden perintöriitojen määrä on suurin yhdentoista vuoden ajanjaksolla tarkasteltuna
Suurin osa käräjäoikeuksissa vireille tulevista perintöriidoista liittyy tapauksiin, joissa erimielisyydet ovat alkaneet jo ennen varsinaista perinnönjakoa siten, että tuomioistuimen on täytynyt määrät kuolinpesän selvittäjäksi ja jakajaksi ulkopuolinen henkilö. Perintökiistat voivat velloa tuomioistuimissa vuosikausia ja kuormittaa kohtuuttoman paljon sekä henkisesti että taloudellisesti.
”Jokainen perintöriita on yksinkertaisesti liikaa. Jos oma tilanne mietityttää, kannattaa kääntyä hyvissä ajoin asiantuntijoiden puoleen. Harva haluaa jättää jälkipolville riitaisaa perintöä ja siksi aiheesta kannattaisi keskustella avoimemmin, suunnitella asiat hyvissä ajoin etukäteen ja päivittää suunnitelmia tarvittaessa elämäntilanteen muuttuessa”, neuvoo johtaja Veera Kosonen S-Pankista.
