Aktiivimallista on kirjoitettu, kuultu ja puhuttu koko alkuvuosi, ja sen tulilinjalla olevat ovat tehneet erittäin selväksi, mitä mieltä he siitä ovat. En tiedä, miten ihmeessä rankaiseminen aktivoisi työttömiä yhtään mihinkään sen sijaan, että heidän työllistymistään edistettäisiin esimerkiksi työllistämispalveluiden lisäämisen sijaan. Maksamaanhan se tulisi, mutta halvaksi ei tule kyllä sekään, että lakot lisääntyvät, kun tällaisia uutisia truutataan ilmoille. Taloudelliset tappiot kyllä saavat karskeimmankin bisnekseen päin kallellaan olevan pörssihain tajuamaan, mikä on homman nimi. Siitä en kyllä uskalla mennä takuuseen senkään vertaa, tajutaanko päättäjätasolla, millaista on elää työttömänä.
Se noin 35 euroa, jonka työtön päivässä saa, ja joka nyt aiotaan viedä mikäli työllisyyttä ei edistetä, ei nimittäin ole heille mikään ihan pieni summa. Se on rahamäärä, jolla saa vaatteita, kengät tai murkinaa tarvittaessa moneksi päiväksikin. Kaikilla ei ole myöskään mahdollisuutta tai edes halua rakentaa koko elämää työn varaan, vaan pitää kiinni myös sosiaalisista suhteistaan sekä omasta asuinpaikastaan. Vaikka saisin miten huippupalkatun työn, en minäkään lähtisi kodistani yhtään minnekään. Jos työstä kieltäydytään, kyllä siihen on ihan kunnon syyt sen sijaan, ettei työtä vaan huvita tehdä. Ne, joita työnteko ei huvita, ovat jo järjestään karenssissa saaden tulonsiirtoja jostain muualta. Ja heillä on jo sen verran ongelmia muutenkin, että auttaminen rankaisemisen sijaan ei välttämättä olisi huono ajatus.
Kaiken kukkuraksi koulutuksestakin leikataan koko ajan määrärahoja pois ja lääkkeiden hinnat nousevat vuokrien ja ruokien hintojen nousemisen ohessa. Ei siis kannata olla työtön, sairas ja koulumenestykseltään keskinkertainen. Tässä sahataan nyt oksaa oikein kahdelta puolelta puuta, jottei vaan jäisi minkäänlaisia oljenkorsia päästä yhteiskunnan tuottavaksi jäseneksi. Täällä saa jo nyt tosissaan raapia kynnet verillä mitä ovia tahansa, jotta pääsisi edes jonnekin. Ja jos töitä ei ole saatavilla, koulutukseen ei pääse tai työllistymistä edistäviä palveluita ei ole vaikka kuinka niitä yrittäisi saada omalle kohdalleen, sitten pistetään rahahanat kiinni ja kasvatetaan leipäjonoa entisestään, jonne sinnekään ei meinata enää tukea antaa.
Toivotanpa vaan tsemppiä sinne seuraavaan huikeaan velkaantumisen estävään päätökseen. Odotellessa voitaneen vaikkapa laskea, kuinka monta lakkoa yhteiskunnassa saadaan aikaiseksi ja keitä seuraavissa vaaleissa äänestetään. Voin sanoa vihjeeksi, että työttömiä ja duunareita on paljon enemmän kuin niitä, joiden ykkösprioriteettina on hoidattaa työttömien purukalusto tai jakaa yhteiskunta rikkaisiin ja köyhiin. Ja se tulee näkymään.
Iida Rekunen