Uusi asunto ei ole tae virheettömyydestä

Myös uuden asunnon ostamisessa on syytä olla tarkkana mahdollisten vikojen ja puutteiden varalta. Rakentamisen laatu ja kohteen mahdolliset riskit kannattaa selvittää huolellisesti ennen lopullista ostopäätöstä ja kaupantekoa.

Uuden tai uutta vastaavan asunnon ostamisessa ei kannata olla liian sinisilmäinen ja luottaa pelkästään kohteen myynti- ja markkinointimateriaaleihin, uutuutta kiiltäviin upeisiin pintoihin ja tyylikkäisiin kalusteratkaisuihin, sanoo Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen. – Uusissakin asunnoissa voi olla esimerkiksi huonosta rakentamisen laadusta johtuvia riskejä ja ongelmia, jotka vaikuttavat asumisen turvallisuuteen ja terveellisyyteen. Pienetkin puutteet voivat realisoitua suuriksi ongelmiksi.

– Asuntoon tai kiinteistöön kannattaa tehdä kuntotarkastus aina, olipa kohde minkä ikäinen tahansa. Uusi, pari vuotta vanha tai vastaremontoitu koti ei todellakaan merkitse automaattisesti kunnossa olevaa rakennusta, Rantanen jatkaa painokkaasti. – Toivoisinkin, että kaikki asunnonostajat ymmärtäisivät, että teettämällä kiinnostavasta kohteesta kuntotarkastuksen ennen kaupantekoa voi säästää merkittävästi rahaa, aikaa, vaivaa ja hermoja. Ammattilaisen tekemä kuntotarkastus tuo turvaa asuntokauppaan.

– Toisin kuin monet asunnonostajat luulevat, pelkkä märkätilojen kosteuskartoitus ei riitä, jos halutaan varmistaa asunnon tai kiinteistön rakenteiden olevan kunnossa, jatkaa Raksystemsin Inspections & Surveys -divisioonan liiketoimintajohtaja Kim Malmivaara. – Omakotitaloihin ja rivitalohuoneistoihin kuntotarkastus kannattaa teettää aina, olipa kohde uusi tai vanha. Ja vaikka as oy:ssä olisi kuntoarviokin tehtynä, se ei takaa sitä, että myynnissä olevassa huoneistossa olisi tehty kosteusmittauksia tai kuntotutkimuksia. Välittäjältä kannattaa aina varmistaa, missä laajuudessa yhtiön kuntoarvio on tehty.

– Tällä hetkellä, kun uudisasuntoja rakennetaan paljon, on osaavista tekijöistä huutava pula. Asuntotuotannon suuresta määrästä johtuen myös rakennusvalvontaviranomaiset tekevät työtään poikkeuksellisen kovassa paineessa monilla paikkakunnilla Suomessa, eikä heidän aikansa välttämättä riitä jatkuviin tarkastuskäynteihin keskeneräisillä työmailla, kertoo Rantanen.

–Rakennusprojektit ovat tänä päivänä niin tolkuttoman hajautettuja ja ketjutettuja, että työn johtaminen sekä laadun valvonta ja varmistaminen on todella haasteellista kovan luokan ammattilaisillekin. Myös kommunikaatiohaasteet aiheuttavat paljon ongelmia. Työmailla puhutaan useita eri kieliä, ja kaikilla aliurakoitsijoiden työntekijöillä on työmaan vastaavan mestarin lisäksi omat pomonsa, joiden ohjeita heidän tulee myös noudattaa.

– Uudiskohteiden kustannusrakenteesta johtuen rakennuskohteet pitää Suomessa toteuttaa aina mahdollisimman nopeasti. Aikataulut ja budjetit eivät useinkaan anna myöten tekemisen yksityiskohtien viilaamiseen tai parhaiden mahdollisten materiaalien käyttämiseen. Meillä tehdään vauhdilla ja toivotaan, ettei mitään vikoja ja puutteita paljastuisi myöhemmin, väittää Rantanen.

– Uusissa tai juuri remontoiduissa asunnoissa virheet johtuvat usein nimenomaan rakentamisen kiireestä, valvonnan puutteesta ja osaamattomuudesta. Kun ketjutukset ovat pitkiä, on laadun valvonta haasteellista, myös omakotitalorakentamisessa, toteaa Malmivaarakin. – Jotta suuremmilta ongelmilta voidaan välttyä, on ensiarvoisen tärkeää, että uusien asuntojen puutteet ja viat havaitaan ajoissa, eikä vasta vuosien päästä.