Järvenpää-talolla pohdittiin tulevaisuuden suomalaista koululaitosta. ”Uutta koulua ” -hankkeen marraskuussa järjestämässä konferenssissa vieraili arvovaltaisia vieraita, opetushallituksen pääkohtaja Olli-Pekka Heinonen ja opetusministeri Li Andersson.
Uutta koulua -hankkeeseen kuuluu kaikkiaan 16 uusmaalaista kuntaa, muun muassa Kerava, Tuusula, Järvenpää ja Nurmijärvi.
Opetusministeri Li Andersson totesi Uutta koulua -konferenssin puheessaan, kuinka koulun perustehtävänä on tarjota jokaiselle oppilaalle opetusta, ohjausta ja hänen tarvitsemaansa tukea.
– Koulu on olennainen osa suomalaista arkea. Siksi yhteiskunnan muutokset näkyvät väistämättä myös koulussa. Kun koulun sisäinen vuorovaikutuksen piiri on myönteinen, oppilas tulee nähdyksi ja kuulluksi turvallisessa oppimisympäristössä.
Andersson huomautti, että koulut eivät pärjää työssään yksin. Siksi hän lupasi ministeriön tuen muun muassa esi- ja alkuopetuksen kehittämiseen, oppimisen tukeen ja uusiin muotoihin sekä oppilaiden lukutaidon kehityksen tukemiseen.
Olli-Pekka Heinonen totesi puheessaan, että suomalaisen koulun pitää pysyä mukana globaalissa muutoksessa.
– Kyse ei ole siitä, etteikö olisi strategioita ja tietoa. Kyse on siitä, miten muutokset toteutetaan. Haasteena on, että muutosvauhti on nopeaa, ja se jatkuu. Lasten ja nuorten tarpeet ja valmiudet ovat erilaiset kuin 25 vuotta sitten.
Heinosen mukaan ei riitä, että kehitystyötä tehdään vain muutamissa kouluissa. Suomessa on reilut 2000 peruskoulua. Muutosten tulee ulottua kaikkiin.
– Miten nämä vaikuttavat koulujen arkeen ja miten ne tulisi siellä huomioida? Olli-Pekka Heinonen kysyi Järvenpää-talolla.
