Joka kolmas harkinnut muuttoa pois kaupungista Koronakriisi käänsi ainakin hetkellisesti muuttoliikkeen, mutta työn muutosten vaikutukset voivat olla pidempiaikaisia
Tuoreen Arjen katsaus -kyselyn mukaan kaupungissa asuvista 31 prosenttia on harkinnut muuttoa kaupungin ulkopuolelle maaseutumaisempaan ympäristöön. Ekonomisti näkee koronakevään poikkeuksellisena ilmiönä, mutta ennakoi työkulttuurin muutosten heijastuvan asumisen valintoihin.
Tilastokeskuksen väestön ennakkotiedot huhti-kesäkuulta osoittavat poikkeuksellisen koronakriisin vaikuttavan myös asumisen valintoihin.
– Muutos vuodentakaisesta näyttää koronakevään kääntäneen nettomuuttojen tilanteen päälaelleen. Muuttotilastoissa häviäjänä ovat nimenomaan yhden aluetyypin kunnat, kaikkein sisimmän eli tiiveimmän kaupunkialueen kunnat. Helsingin ja Espoon osuus on 90 prosenttia tämän ryhmän suhteellisesta tappiosta edellisvuoteen. Voittajiksi on noussut tasaisesti hyvin monenlaisia kuntia. Pienemmät ja väljemmin asutut kaupungit ja kehysalueet ovat pärjänneet hyvin. Maaseutu on kokonaisuudessaan myös selvä voittaja, etenkin paikalliskeskukset ja ydinmaaseutu, toteaa LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro.
Vuodentakaiseen verrattuna koronakevät käänsi nettomuuttovirran suunnan erityisesti kuntien ääripäissä. Sisimmällä kaupunkialueella nettovoitto kääntyi tappioksi, mutta ydinmaaseudulla ja harvaan asutulla alueella nettotappio kääntyi voitoksi.
Kieliikö koronakevät isommista muuttoliikkeen muutoksista?
Suomessa muuttoliike on kulkenut viimeiset vuosikymmenet erityisesti suurimpiin kaupunkeihin. Moni pohtii, onko tämä trendi nyt kääntymässä.
– Koronakriisi nostaa turvallisuushakuisuuden kautta väljemmän asuinympäristön houkuttelevuutta. Syksyn virustilanne vaikuttaa paljon, että nähdäänkö tänä ja mahdollisesti vielä ensi vuonnakin kaupunkeja korostavan muuttoliiketrendin pysähtymistä tai jopa väliaikaista kääntymistä, kunnes rokote lopulta palauttaa normaalitrendit. Olen taipuvainen uskomaan, että tämä koronavirus on väliaikainen tekijä, eikä pysyvästi käännä muuttoliikkeen suuntaa, Nummiaro sanoo.
Nummiaro kiinnittää huomiota kuitenkin koronan lieveilmiönä tapahtuneisiin muutoksiin työtavoissamme.
– Etätyön yleistyminen saattaa olla pysyvämpi trendi, koska se menee hiljalleen etenevän teknologisen kehityksen kanssa samaan suuntaan. Kyselytulostemme perusteella työn perässä harvemmin halutaan muuttaa kaupungin ulkopuolelle, vaan tärkeimpinä seikkoina ovat elämänlaatukysymykset ja halvempi asumisen hintataso. Etätyön ja sitä tukevan infrastruktuurin, teknologian ja työelämän käytäntöjen kehittyessä monet voivat harkita asuinpaikkaansa uudelleen. Tällainen pysyvä työn muutos tasaisi asuntojen alueellista kysyntää ja keskittyminen voisi ainakin joillain alueilla löytää saturaatiopisteensä, Nummiaro arvioi.
Arjen katsaus -kyselytutkimuksen mukaan kaupungissa asuvista 31 % on harkinnut muuttoa kaupungin ulkopuolelle, kun taas 63 % ei ole asiaa harkinnut. Maalle muuttoa ovat saaneet harkitsemaan muun muassa rauhallisempi elämänrytmi (56 %), huokeammat asumiskustannukset (55 %), hyvät ulkoilumahdollisuudet (53 %) ja väljemmät asuinmahdollisuudet (52 %).
Opiskelijamuutot voivat kääntää koronakevään trendin
– Muuttoliikkeellä on Suomessa isot kausivaihtelut, mikä vaikeuttaa näiden ensitietojenkin tulkintaa, Nummiaro muistuttaa.
Myös viime vuonna huhti-kesäkuussa maaseutu selviytyi vain pienellä nettomuuttotappiolla, kun muun vuoden selvänä trendinä oli muutto maaseudulta kaupunkeihin.
– Meneillään oleva heinä-syyskuu on puolestaan ollut iso sisemmän kaupunkialueen nettovoittoperiodi, kun monet muuttavat opiskelupaikkakunnille. Syksyn jälkeen olemme paljon viisaampia koronakriisin vaikutuksista muuttovirtoihin, Nummiaro sanoo.
