Espoossa sijaitsevan Gallen-Kallelan Museon vuosi 2019 alkaa uudella Kalavala-aiheisella näyttelyllä, joka juhlistaa Elias Lönnrotin kokoaman Uuden Kalevalan 170–vuotista historiaa.
Kalevala, toisin sanoen -näyttely on esillä 5. toukokuuta asti.
Voiko Akseli Gallen-Kallelan taiteen kautta löytää uusia näkökulmia tai kertoa uusia tarinoita Suomen kansalliseepoksesta? Kalevala kiehtoi Akseli Gallen-Kallelaa läpi hänen uransa. Moni teoksista on jäänyt vähemmälle huomiolle tai keskeneräiseksi.
-Nyt esillä on useita tuntemattomampia aiheita. Maalausten lisäksi on pieniä paperipohjaisia teoksia sekä luonnoksia. Esityöt vihjaavat toteutumattomista suurteoksista sekä Kalevalan maailmasta ehtymättömänä ideoiden lähteenä taiteilijalle, kerrotaan Gallen-Kallelan Museon tiedotteessa.
Kesken jäänyt valtava hanke, Suur-Kalevala, on yksi Gallen-Kallelan myöhäistuotannon tärkeimpiä töitä.
-Siitä oli tarkoitus tulla taiteilijan koko tuotannon synteesi. Sen kuvamaailmassa Kalevalan runot ottavat rinnalleen vaikutteita ja symboleja eri kulttuuripiireistä aina Amerikan alkuperäiskansojen kuvaperinteitä myöten.
Gallen-Kallelan näyttely painottuu Kalevalan henkilöhahmoihin Gallen-Kallelan taiteessa. Hahmojen erilaiset puolet sekä Kalevalan runoissa että Gallen-Kallelan eri teoksissa mahdollistavat tarinoiden avautumisen tuoreista näkökulmista.
Nykytulkinnan näyttelyyn tuo Espoon taiteilijakillan toteuttama installaatio Lintukoto. Se on 13 nykytaiteilijan yhteisteos, joka juhlistaa taiteilijakillan 10-vuotisuhlavuotta.
Installaation tekijät ovat: Sirkku Ala-Harja, Nina Bask, Marja Blomster, Tapio Haapala, Esa Hyvärinen, Sanna Juujärvi-Bremer, Carita Maury, Mauno Mecklin, Tapio Nyyssönen, Anne Ovaska, Topi Ruotsalainen, Barbara Tieaho ja Noora Ylipieti.
