Sanomien omistama neloskanava antaa katsojilleen toivoa rikastumisesta kaikki arkiset aamupäivät ja usein muulloinkin. Koska halusin jakaa onnen hetkiä lukijkoiden kanssa, ajattelin antaa ohjeita, miten ylimääräinen tuhatlappunen siirtyy tilille saman tien. Siihen olisi mennyt muutama tunti, mutta pienempiin summiin olisi näillä markkinoilla voinut päästä jo ennen puolta päivää.
Kanavalla pyydetään luettelemaan esimerkiksi sellaisia suomalaisia kaupunkeja, jotka muodostuvat kirjaimista NAAVTA, LEHIKINS, ORPOVO. Kun nämä on puolessa tunnissa ratkaistu ja sadat tai tuhannet soittajat ovat pyrkineet apajille, heille kerrotaan, että olet osallistunut onnenarpajaisiin ja soittokerrasta on peritty 5 euroa per puhelu. Onnenarpa ei kuitenkaan osu kohdalle, Niitä pitää ehkä ostaa R-kioskista.
Tehtävä jatkuu uusien kaupunkien kirjaimien sekottamisella. Nyt tarvitaankin jo lisää tietoutta. Kaiken kaikkiaan noita kaupunkeja on lopulta yhdeksän. Reipas itäsuomalainen nuorukainen tai muodokas lappilainen neitonen käyttävät omaa ja katsojien aikaa muutaman tunnin hokemalla, ettei on aikamme kallis ja juontajan pitää pian jättää studio. Ja rahat jäävät jakamatta.. Ensimmäiset sataset pannaan peliin jo silloin kun toista tuntia on uhattu sillä, että jollei vastausta löydy, juontaja pistää luukun kiinni, sulkee rahahanat ja lähtee kotiin. Kukaan ei kuitenkaan voita.
Kaikki muutkin kaupungit löytyvät monessa kotitaloudessa niin helposti, että peruskoulun oppimäärä riittäisi äkkirikastumiseen. Tietäjän saatua yhteyden juontajaan selviää, että eteenpäin pääsee ainoastaan vastaamalla oikein esikysymyksiin, kuten mikä on Intian Keralan osavaltion asukasluku tuhannen asukkaan tarkkuudella tai seinä nousee eteen taas siksi, ettei ole ollut onnea onnenarpajaisissaNiistä ovitot eivät suinkaan mene kanavan omistajille vaan jollekin eläinsuojeluyhdistykselle. Puhelu luonnollisesti katkeaa ja kuuluttaja houkuttelee uuteen soittoon menestyksen varmistamiseksi.
Kaupunkien joukossa on tietenkin vaikeastikin arvattavia, kuten Sastamalan tai Raaseporin kirjaimien sekoittaminen. Siinä kuitenkin kotiin saapunut vanhempi voi auttaa. Saattaa kuitenkin käydä, että rahat on jo jaettu eikä uusikaan investointi auta. Alkaa illan suun mainosrahoitteinen ongelmaosuus ja tulee esimerkiksi mainion ”Pitääkö olla huolissaan” -ohjelman kolmas uusinta.
* * *
Hiukan vakavasti puhuen, kysymys on huiputuksesta, jota läksynsä lukenut yläkoululainenkaan ei ehkä hoksaa. Vanhemmat ovat joko tietämättömiä tai välinpitämättömiä siihen saakka kunnes puhelinlasku seuraavan kerran räpsähtää nettiin tai kolahtaa postiluukusta.
Yritin ottaa yhteyttä Kuluttajavalistuslautakuntaan ja kaikkiin muihinkin niihin puhelinnumeroihin, joihin olisin voinut mieltäni purkaa ja esittää kysymyksiä. Joka paikassa automaattipuhuja oli hyvin nöyränä valittaen muutaman minuutin, kuinka heidän linjansa ovat tilapäisesti varattuja. Sen jälkeen puhelut katkesivat.
Luovutin. Niistäkin soitoista syntyi sen verran kustannuksia, että viisainta oli jättää valittaminen siihen ja yrittää taas huomenna rikastua vastaamalla oikein, jos nelosella kysytään nelikirjaimista autonmerkkiä, jonka ensimmäinen ja viimeinen kirjain eivät ole sama.
MARTTI HUHTAMÄKI
m.h.huhtamaki@gmail.com