Ensi vuonna ovat kunta- ja aluevaalit. Ne ovat monella tavalla mielenkiintoiset vaalit. Jo vaalien samanaikaisuus voi aiheuttaa jotain, miten emme vielä tiedä.
Kysymyksiä on monia. Ketkä ovat ehdokkaina? Ovatko samat ehdokkaat ehdolla molemmissa vaaleissa? Miten äänet jakautuvat hallituspuolueiden ja opposition ehdokkaiden välillä? Ja miten hyvinvointialueet tulevat toimimaan suhteessa hallituksen leikkauksiin? Jne, jne. Kysymyksiä riittää.
Lähtökohtana Suomen kaltaisessa maassa on mielestäni se, että sosiaali- ja terveydenhuollon hyvä hoitaminen pitää olla prioriteetti numero yksi. Näin on Suomessa ollut jo vuosikymmeniä ja maallamme on ollut kansainvälisestikin hyvä maine näiden asioiden hoitamisessa. Tosin tällä hetkellä turvallisuuden merkitystä ei voi liikaa korostaa. Mutta, jos kansalaiset eivät ole terveitä, eivät he voi huolehtia maan turvallisuudesta.
Nyt on tapahtunut jotain, mikä on alkanut muuttaa perinteistä käsitystä hyvinvoinnin merkityksestä
Hyvinvointialueet saatiin synnytettyä, vaikkakin se oli vaikeaa. Ja monet jauhavat edelleen sitä, että väärin meni: hyvinvointialueita on liikaa; johtajia on liikaa; johtajien palkat ovat liian suuret.
Aika vähän keskustellaan pääasiasta, eli siitä, miten hyvinvointialueet hoitaisivat parhaiten niille kuuluvat tehtävät sekä miten potilaat ja asiakkaat hyötyisivät. Nyt on yhtäkkiä, taas, noussut esiin omalääkärijärjestelmä. Se on konkretiaa. Eräs professori sanoo, että se olisi hoidettavissa noin 160 miljoonalla eurolla, A Studiossa väitettiin, että siihen riittäisi 131 miljoonaa. Vähintään tuon suuruisia rahasummia hallitus on leikkaamassa hyvinvointialueilta. Ja sen takia, että hallitusohjelmassa on niin sovittu. On outoa, jos perusterveydenhuolto saataisiin kuntoon noin pienellä summalla, mutta sitä ei haluta tehdä. Ovatko arviot vääriä, vai eikö asiaa haluta/osata hoitaa?
Julkisten asioiden hoitaminen julkisella rahalla ei ole verrannollinen yritystoiminnan hoitamiseen. Mutta ehkä menestyvästä yritystoiminnasta voisi ottaa jotain oppia. Harvoin iso yritys voisi toimia esimerkiksi siten, että se pelkästään leikkaisi kuluja, tekemättä mitään muuta yrityksen eteen. Yrityksen on samanaikaisesti pohdittava keinoja liikevaihdon, liiketuloksen, markkinaosuuden, kannattavuuden ja kustannusten kehitykseen. Nyt hallitus pyrkii toteuttamaan vain yhtä, sinänsä ihan järkevää tavoitetta, unohtaen kaiken muun, ja siten todennäköisesti pilaa sen hyvänkin tavoitteen.
Terveydenhuolto on saatava kuntoon nyt!
Uskon, että moni lääkäri ja hoitaja on hakeutunut ammattiin ensisijaisesti auttaakseen ihmisiä. Jos vaativasta työstä, pitkän koulutuksen jälkeen maksetaan kunnon palkkaa, sen pitäisi olla ok. Julkisella sektorilla toimivalle terveydenhuollon ammattilaiselle, erityisesti lääkärille on, tai ainakin pitäisi olla mahdollisuus työn lisäksi osallistua lääketieteelliseen tutkimustoimintaan, jolloin ammattitaito säilyy ajan tasalla, ja myös motivaatio. Silloin perusterveydenhuollon piirissä työskentely voisi tuntua kovinkin houkuttelevalta.
Taisto Hujala
varatuomari, yrittäjä
Tuusula
taisto.hujala@icloud.com
