Mätäkuun juttuja

On kovin harmillista, että mätäkuu poistettiin Helsingin Yliopiston yksinoikeudella julkaisemasta almanakasta vuonna 1995. Mätäkuun jututhan ovat harvoin hauskoja, mutta ne antavat oikeita tietoja sellaisista ikävistäkin asioista, joita heinäkuun 23. päivän jälkeen tapahtuu.
Tässä muutamia salattuja uutisia.
Helsingissä ei tiedetä sitä, miksi suuri osa kaduista on suljettu ja värikkäät puomit haittaavat paitsi autoja myös pyöräilijöitä. Ei siellä myöskään vihollisen panssarikolonna etene. Tankkeja ei enää yksinkertaisesti riitä. Ukrainassakin venäläisen kolonnan pituus oli yhtä pitkä kuin matka Riihimäeltä entiselle Hartwall-areenalle, mutta sinnehän sortuivat.
Vihollisten ei kannata tulla myöskään pommittelemaan pääkaupunkia eikä myöskään sen ympäristökuntia. Vauriot ovat valmiina ja vaivihkaa valmistunut tunneliverkosto varmistaa jalankulkijain turvallisuuden. Yöaikaan humalassa ajelevista sähköpolkupyöräilijöistä ei ole väliä. He eivät äänestä ensi vuoden valtiollisissa vaaleissa.
* * *
Turku on turvassa ja samalla myös Raisio. Putiinin Vallu, kuten me tuttavapiirissä sanomme, ei halua vahingoittaa takavuosien mieluisaa työpaikkaansa eikä ensimmäisen vaimonsa asuinpaikkaa.
Naantalin turvallisuudesta ei voi olla niinkään varma, sillä Naton pääsihteerin, Norjan pääministerin ja Jussi Halla-ahon ystävälliset puheet Natosta eivät jääneet Yleisradion Novosti-uutislähetyksissä huomaamatta. Sehän on ainoa uutiskanava, josta venäläiset saavat oikeaa tietoa omalla kielellään.
Natokeskustelijoiden vaaralle alttiiksi saattaneen Kultarannan naapurissa Luonnonmaan saarella etenee onneksi salaa tämän vuoden asuntomessualue.
* * *
Ahvenanmaan asema on mätäkuunkin aikana turvattu. Sehän on hyvä esimerkki venäläisille siitä, mihin sota johtaa. Venäläiset rakensivat sinne Sundin kuntaan vuosina 1832-54 uljaan Bomarsundin linnoituksen. Ahvenanmaa oli tarkoitus varata 5000 venäläissotilaalle. Upseerit olivat saamassa mainion huvittelupaikan ja merisotilaat mukavan ja turvallisen makoilunpaikan. Oli tarkoitus kalastella räjäyttämällä lohia ja pitkällä siimalla ankeriaita.
Vaan juuri kun mahtava tukikohta oli valmis, englantilaiset ja ranskalaiset sotalaivat lipuivat aamuyön tunteina Sundin kalasatamaan ja ampuivat murskaksi fästningin, kuten laulussakin sanotaan. Samalla otettiin Oolannin sotaväki fangeiksi.
Siinä on Sinulle, entinen ystävämme Vallu, esimakua Natosta. Ei sitä silloin Turkista kyselty. Tosin nyt kuin Turkkia ei enää pilkata kalkkunan ulkomaankielisellä nimellä, sikäläinen presidentti lopettaa kiukuttelun ja saa presidentti Niinistöltä kuulla senkin, että Krimin vaisun sodan jälkeisissä taisteluissa 1853-56 Venäjän puolesta taistelleet suomalaiset olivat turkkilaisten kanssa aseveljiä Balkanin vuorilla.
* * *
Mätäkuun jutut muualta Suomea ovat vielä työn alla. Sen verran voin kuitenkin kertoa, että kun Kauhavalta on lopetettu Helsingin Malmin tavoin lentoliikenne, näitä pommituskohteita ei enää ole. Viime sotien aikana Lapuan patruunatehdas säästyi sillä, että viholliset yrittivät turhaan osua valaistuun Ylistaron kirkkoon pimennetyn Lapuan patruunatehtaan päästessä pälkähästä aina rauhan ajan järkyttävään räjähdykseen (13.06.1976) asti.
Nyt tuosta kohtalokkaasta 40 uhria ja 60 haavoittunutta vaatineesta tapahtumasta on tulossa elokuva.
Rauhan ajan ja sodan uhrien lukumäärässä on kuitenkin Lapuallakin järkyttävä ero. Sodasta tuotiin Carl Ludvig Engelin piirtämän tuomiokirkon viereisiin sankarihautoihin Yrjö Liipolan piirtämän muistomerkin ympärille 297 ja läheisiin sukuhautoihin viisi uhria.
Mikään muu ei olekaan mätäkuun juttuna toivottavampaa kuin Ukrainan sodan loppuminen ja tähänastisena tuloksena sankarihautojen sulkeminen, turhina uhreina myös venäläisille.MARTTI HUHTAMÄKI
m.h.huhtamaki@gmail.com <mailto:m.h.huhtamaki@gmail.com>

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.