Joulupukki muutti Korvatunturille

Markus-setä eli Markus Rautio kertoi radion lastentunnilla vuonna 1927, että joulupukilla on lelupaja Korvatunturilla. Sillä tunturilla oli korvat, joilla joulupukki saattoi kuunnella, olivatko laspset olleet kilttejä.

Joulupukilla oli jo pitkä historia takanaan, kun Suomi yritti omia sen itselleen. Ensimmäisenä esikuvana pidetään Pyhää Nikolausta, 300-luvulla elänyttä piispaa. Pieni yhteys nykyisellä punanutulla on Suomeen. Haddon Sundblom, joka piirsi vallitsevaksi jääneen joulupukin hahmon Coca Cola –yhtiön tilauksesta vuonna 1931, oli suku juuriltaan ahvenanmaalainen.

Kekri- ja nuuttipukista Joulumaahan

Joulupukilla, joka alkoi kotiutua Suomeen 1920-luvulla, oli Suomessakin omat edeltäjänsä. Sadonkorjuun juhlassa eläinhahmoinen kekripukki tuohinaamareineen ja sarvineen vaati kestitystä ja keräsi lahjoja vainajille. Joulunajan päättäneenä Nuutin päivänä hääri toinen pukki. Nuoriso lauloi ja kerjäsi olutta ja ruokaa pukeutuneena eläinhahmoiseksi nuuttipukiksi.

Eläinhahmoiset pukit tekivät 1900-luvun alkupuolella tilaa länsimaiselle joulu-ukolle, joka toi lahjoja. Lahjojen antamisen raamtaullisena esikuvana olivat idän viisaat, jotka toivat lahjoja Jeesus-lapselle, tai ihan Jumala itse, joka antoi Poikansa pelastavaksi lahjaksi ihmiselle.

Jeesuksen syntymäpäivää on vietetty joulukuun 25. päivänä 300-luvulta alkaen ja Suomessakin aina siitä saakka kun kristinusko tuli maahan.

Helsingin Sanomien pilapiirtäjä Kari Suomalainen kuvasi nykyisen joulunvieton erään ongelman piirtäessään Jeesuksen helsingin Aleksanterinkadun vilinään. Kuvatekti kuului: kuokkavieraana omissa juhlissaan.

(ote kirjasta: Suomi 100 vuotta sanoin ja kuvin)