Tapani Kansa on suomalaisen iskelmämaailman harvoja kiintotähtiä. Samanlaisia mutta eivät saman tapaisia ovat Katri-Helena. Paula Koivuniemi, Eino Grön ja Reijo Taipale. Tapani on suorasanainen ja masennuksenkin kokenut julistaja, joka kerran yritti Eduskuntaankin, mutta ”vain” 3000 ääntä oli pettymys.
Tapani Kansa viettää parhaillaan 50-vuotista taiteilijajuhlaansa kiertämällä suuria ja joitakin keskikokoisiakin konserttisaleja. Tampere-talo ja Finlandia-talo ovat kiertueen päänäyttämöt.
Kiertue on saanut omituista julklisuutta jo pari kuukautta ennen päätapatumia. Lipunmyynti kangertelee, Iltasanomat kirjoitti viikkoja sitten. Iltalehti jatkoi. Kaksi komeaa värikuvaa koknaisen aukeaman tarinassa huipentui otsikon tekijän mielestä siihen, että katastrofi on tulossa. Lippuja oli vielä paljon myymättä.
* * *
Muistan kun tapasin Tapanin ensimmäisen kerran hänen saatuaan kaksi laulua kärkeen Yleisradion sunnuntaipäivän suositussa kevyen musiikin ohjelmassa. Toimittaja Eeva-Kaarina Holopainen oli sopinut hänen haastattelustaan seuraavana päivänä Kolmannelle linjalle ravintola Oivan vastakkaiselle tontille, lähelle taiteilijan ensiasuntoa Kymenlaakson ulkopuolella. ”Delilah” ja ”Kestävät on kaiteet” olivat hetkessä valloittaneet suomalaisten sydämet. Lähvin uteliaisuuttani EK:n ja kuvaajan autonkuljdttajaksi. Sähkökaapin päällä istui ujo poika hyvin arkisessa asussa ja omituinen lerppahattu päässä.
”Tästä tulee tavaramerkkini”, laulaja sanoi ennen kuin olin ehtinyt muuta kuin ihmetellä.
”Tulee jos tulee, mutta lehden lukijat eivät tuosta innostu. Eli näytetään myös komea tukkasi”, todistelin.
Lerppahattu palasi Kyminlinnan Väkinäisten harjoituksiin. Tapani oli lupaava kiekonheittäjä.
Sopu siis syntyi ennen valokuvausta, mutta usein mietin, olinko väärässä. Lerppahatustahan tuli toisen suursuosikin Irwin Goodmanin tavaramerkki.
* * *
Palataan tähän päivään. Kävin Jyväskylän Paviljongissa tuon Iltalehden laajan artikkelin jälkeistä ensimmäistä konserttia.
Komea paviljonki oli täyttynyt ja ovelta oli myyty kolmisensataa lippua. Kultaniittyjen ja muiden suosituimpien loppulaulujen aikana yleisö osoitti toistakymmentä minuuttia suosiota seisaallaan ja vaati ylimääräisiä. Niitä se saikin kolme. Kapellimestari Jantusen yhdeksänmiehinen upea orkesteri sai suosiosta osansa.
Tämän alan tapaan taiteilijat myyvät uusimpia levyjään ja nimikirjoituksiaan aulassa konsertin jälkeen. Voi sitä halausten määrää.
Kysyin kasööriltä, että kuinka monta levyä on myyty.
”Jäljellä on enää muutama levy, mutta kahteen sataan taidetaan päästä”-
Kiertue siis jatkuu ja jos tämä on katastrofi, ei hätää.
MARTTI HUHTAMÄKI
