Kuten on uutisoitu, on Vantaa-Keravan hyvinvointialueen talous reilusti alijäämäinen eli toisin sanoen budjetti paukkuu eikä valtion rahoitus riitä kattamaan tämän alueen palveluntarvetta.
Rahoitus ei huomioi riittävästi voimakasta palvelutarpeen kasvua eikä esimerkiksi alueen lastensuojelun kuluja. On valitettavaa, että Vantaalla-Keravan alueella lastensuojelun palveluiden tarve on keskimääräistä suurempaa.
Hyvinvointia emme kuitenkaan saa lisättyä pahoinvointia poistamatta. Eli toisin sanoen ongelmat on pystyttävä korjaamaan samaan aikaan kun panostamme myös ongelmien ennaltaehkäisyyn. Lyhytnäköistä politiikkaa on se, että tehdään vasta kun on pakko. Nyt onkin siis aika tehdä tietoon perustuvaa päätöksentekoa ja miettiä yhtä talousvuotta pidempää ajattelua. Kun ongelmat ehtivät syntyä ja pahentua on niiden korjaaminen paitsi hankalaa niin myös kallista. Jokainen tietää esimerkiksi, että hampaiden harjaus on halvinta ja parasta ennaltaehkäisyä verrattuna kalliisiin korjaaviin toimenpiteisiin.
Kuinka siis saamme rahat riittämään? Oman kokemukseni mukaan rahat riittäisivät hyvin jos niillä osattaisiin tehdä oikeita asioita. Nyt on siis uskallettava panostaa tehokkaisiin, ennalta ehkäiseviin toimiin jotka pitkällä tähtäimellä vähentävät ongelmia. Toki se vie aikaa ennen kuin tulokset näkyvät mutta on uskallettava luottaa tutkittuun tietoon. Asioita on mahdollista myös tehdä monella tapaa. Yksi ratkaiseva tekijä on henkilöstä – hyvinvoiva ja motivoitunut työntekijä tuottaa laadukasta palvelua!
Haluan yhä uskoa, että hyvinvointialueuudistus on mahdollisuus tehdä asiat paremmin. Laadukkaat, saavutettavat ja lähellä olevat palvelut joissa aidosti kohdataan. Muutaman viikon kuluttua aluevaltuusto päättää ensi vuoden budjetista – jää nähtäväksi näkyvätkö nämä arvot siinä.
Eve Rämö
Aluevaltuutettu
Sosiaaliohjaaja
