Jatkuuko koronapandemian jälkeen rakennusideologia kuten aiemmin?

0
187
Nina Suomalainen. Helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu (kok.), joka asuu Paloheinässä ja työskentelee toiminnanjohtajana kansainvälisten kysymysten parissa.
Helsingissä rakennetaan jatkuvasti. Joitain vuosia sitten pilvenpiirtäjät olivat Helsinginkin tulevaisuus. Nyt on pilviä kertynyt taivasta raapivien projektien tielle. Keski-Pasilaan pitkään suunniteltu Helsingin ensimmäinen jopa 200-metrinen pilvenpiirtäjä peruuntuu. Koronapandemian vaikutukset kiinteistömarkkinoihin ja rakennuskustannusten nousu saivat grynderit räknäämään tämänkin hankkeen kannattavuuden uudelleen.
Korkeita asuinkerrostaloja voi rakentaa Helsinkiin, mutta on harkittava minne, ja minkälaisia. Suomen tai Helsingin demografian rakenne ei ole sellainen että meillä riittää väkeä tai investointikapasiteettia kymmeniin laadukkaisiin asuinpilvenpiirtäjiin. Lasiseinäiset asunnot salamannopean hissimatkan päässä merinäkymällä ovat upeita. Tosiasia on ettei niistä tule sijoittajille tarpeeksi suurta tuottoa jos ei löydy käypää hintaa pulittavia vuokralaisia.
Myös täydennysrakentaminen nostaa monella karvat pystyyn. Joku paikka on sopiva uusille liikerakennuksille ja pienkerrostaloille jos rata on vieressä ja alueella jo korkeampaa rakennusta. Sen sijaan pien- ja rivitaloalueelle suunniteltu kerrostalokompleksi on märkä rätti vasten viihtyisyyttä vaalivia asukkaita. Tontin lihoiksi pistävä omistaja tai grynderi ei jää paikalle katselemaan rakentamaansa kerrostaloa.
Kaupunkikuvan ja alueiden kehittäminen on ymmärrettävää, mutta perinteen ja omaleimaisuuden tuhoaminen lyhytnäköistä. Alueilla, joissa perinteitä ja omaleimaisuutta vaalitaan on potentiaalia tuottaa merkittäviä verotuloja kaupungille, ei ainoastaan kantakaupungissa vaan myös pien- ja rivitaloalueilla. Omille kotikulmilleni Paloheinään on muuttanut 15 vuoden aikana uusia asukkaita ja alueen hinnat ovat nousseet. On myös rakennettu jonkun verran. Liian asukastiheyden kasvattaminen saattaa taas laskea hintoja ainakin kantakaupungin ulkopuolella.
Jatkuuko koronapandemian jälkeen rakennusideologia kuten aiemmin? Tuskin aivan samanlaisena. Ihmiskunta on saanut kolhun kasvuideologiaansa ja monet heränneet siihen, että muunlaisiakin suunnitelmia voisi olla.
Helsingin kaupunkistrategia toteaa ”Kaupunkirakennetta kehitetään kestävästi, ensisijaisesti uudistamalla ja täydentämällä olemassa olevaa rakennettua ympäristöä huomioiden alueiden erityispiirteet.
Alueilla on erityispiirteensä. Rakennetaan niitä kunnioittaen eikä niiden yli jyräten.
Nina Suomalainen on helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu (kok), joka asuu Paloheinässä ja työskentelee toiminnanjohtajana kansainvälisten sotarikostutkimusten parissa.

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.