Etelä-Koreasta kuuluu nyt muutakin kuin K-poppia. Elektroniikkajätti Samsung ilmoittaa tiedotteessaan tuovansa tekoälyn silmälaseihin ja lupaa tehdä siitä lähes huomaamattoman osan ihmisen arkea. Juuri huomaamattomuus on kuitenkin alkanut herättää myös kysymyksiä.
Samsung esitteli heinäkuussa Galaxy Unpacked -tapahtumassa yhdessä silmälasiyhtiöiden Gentle Monsterin ja Warby Parkerin kanssa kehittämänsä älylasit. Android XR -alustalle rakennetut lasit hyödyntävät Googlen Gemini-tekoälyä ja sisältävät kameran, jonka avulla tekoäly pystyy havainnoimaan käyttäjän ympäristöä. Samsungin kumppanivalinta on sikäli kiinnostava, että älylasien yksi keskeinen ongelma on ollut niiden näyttäminen tekniseltä laitteelta. Gentle Monsterin ja Warby Parkerin avulla Samsung yrittää selvästi tehdä niistä ensisijaisesti silmälasit, vasta toissijaisesti elektroniikkalaitteen.
Tämä on sama perusajatus, jolla Meta on tehnyt yhteistyötä Ray-Banin kanssa: älylasien läpimurto voi riippua yhtä paljon siitä, haluaako ihminen pitää niitä kasvoillaan, kuin siitä, mitä niiden tekoäly osaa tehdä.
Samsungin mukaan laseilla voi esimerkiksi tallentaa valkotaulun sisällön, saada navigointiohjeita, käännättää vierasta kieltä tai näyttää videopuhelun toiselle osapuolelle sen, mitä käyttäjä itse näkee. Kamera antaa tekoälylle visuaalisen kontekstin: käyttäjä voi kysyä näkemästään ympäristöstä ilman, että hänen tarvitsee kaivaa puhelinta taskustaan.
Hyödyllisyys on helppo ymmärtää. Samalla älylasien yleistyminen tuo mukanaan ongelman, jota älypuhelinten kamerat eivät aivan samalla tavalla synnyttäneet.
Puhelinta kuvaamista varten pitelevä ihminen on yleensä helppo havaita. Tavallisten silmälasien näköisiä älylaseja käyttävästä ihmisestä sen sijaan voi olla vaikea päätellä, kuvaako hän parhaillaan vai ei.
Asia on noussut viime aikoina voimakkaasti esille erityisesti Metan Ray-Ban-älylasien yhteydessä. The Guardian kertoi elokuussa tapauksista, joissa ihmiset ovat joutuneet huomaamattaan älylasien kuvaamiksi. Huolta ovat herättäneet myös verkossa julkaistut videot, joissa laseja käytetään tuntemattomien ihmisten kuvaamiseen ja tarkoituksellisesti kiusallisten tilanteiden luomiseen. Tutkijoiden ja yksityisyydensuojan asiantuntijoiden mukaan ongelma koskee erityisesti naisia ja muita ryhmiä, joihin salakuvauksen ja häirinnän riski kohdistuu tavallista enemmän.
Meta käyttää laseissaan kameran vieressä merkkivaloa, jonka pitäisi kertoa ympärillä oleville ihmisille kuvaamisesta. Yhtiö on lisäksi kehittänyt järjestelmää niin, että kamera lakkaa toimimasta, jos merkkivalon peittäminen havaitaan. Meta kertoo ryhtyneensä tähän sen jälkeen, kun käyttäjät olivat yrittäneet muokata tai jopa fyysisesti poistaa merkkivaloa.
Pieni valo ei silti ratkaise perusongelmaa. Tutkimuksissa on kiinnitetty huomiota siihen, että sivullisten pitäisi ensin huomata valo ja lisäksi ymmärtää, mitä se tarkoittaa. Vuonna 2026 julkaistussa tutkimuksessa havaittiin myös selvä ristiriita lasien käyttäjien ja heidän ympärillään olevien ihmisten välillä: sivulliset haluavat huomattavasti vahvempia keinoja tietää kuvaamisesta ja suojata yksityisyyttään kuin lasien käyttäjät ovat valmiita hyväksymään. Ero kasvaa erityisesti yksityisyyden kannalta herkissä tilanteissa.
Tekoäly tekee kysymyksestä vielä aikaisempaa suuremman
Harvardin opiskelijoiden vuonna 2024 tekemä I-XRAY-kokeilu osoitti, kuinka älylasien kamerakuvaa voidaan yhdistää kasvojentunnistukseen ja verkosta löytyviin henkilötietoihin. Kokeessa tuntemattoman ihmisen kasvoista voitiin päästä käsiksi esimerkiksi nimeen, puhelinnumeroon ja osoitetietoihin. Tekijät eivät julkaisseet järjestelmää yleiseen käyttöön, vaan tarkoituksena oli osoittaa olemassa olevan teknologian mahdollisuudet ja riskit.
Älylasien ongelma ei siis lopulta ole pelkkä kamera. Ratkaisevaa on, mitä kameran näkemälle tiedolle voidaan tehdä.
Samsung kuvaa omassa tiedotteessaan tulevaisuutta, jossa tekoäly ymmärtää käyttäjän tilanteen ja tarjoaa apua juuri oikealla hetkellä. Ajatus on houkutteleva. Lasit voivat nähdä liikennemerkin, kääntää ruokalistan, muistaa kokouksen muistiinpanot tai auttaa näkörajoitteista käyttäjää hahmottamaan ympäristöään.
Mutta sama kamera näkee myös vastaantulijan kasvot, työkaverin tietokoneen näytön ja viereisessä pöydässä käytävän keskustelun.
Teknologian seuraava suuri kysymys saattaakin olla aivan toinen kuin valmistajat ovat ajatelleet. Älylasien käyttäjä voi antaa tekoälylle luvan nähdä ympäristönsä – mutta kuka kysyy lupaa niiltä ihmisiltä, jotka sattuvat olemaan siinä ympäristössä?
