Alvar Aalto -museon kesänäyttelynä nähdään Alvar Aallon jalostettu maisema

Yksi lähestyvän kesän mielenkiintoisista kotimaan matkailukohteista on eittämättä Alvar Aalto museo Jyväskylässä. Museossa yleisöä odottaa vuoden päänäyttely, Alvar Aallon jalostettu maisema, joka esittelee Alvar Aallon (1898–1976) suunnittelua, pohtien arkkitehtuurin yhteyttä ympäröivään maisemaan ja luontoon. Aallon tuotannon luontoyhteys on usein toistuva teema, mutta rakennusten tarkastelu maisema-arkkitehtuurin näkökulmasta on vielä varsin vähän tutkittu aihe.

Maisema oli Alvar Aallolle olennainen osa arkkitehtuuria. Aalto oli jo varhain kiinnostunut siitä, kuinka rakennus sovitetaan ympäristöönsä. Hän yhdisti taitavasti maiseman osaksi suunniteltua ympäristöä ja rakensi luonnolle mahdollisuuden kasvaa osaksi arkkitehtuuria. Näyttely kertoo Aallon suunnittelutyöhön vaikuttaneista tekijöistä ja hänen tavastaan muotoilla maisemaa pienimittakaavaisesta puutarhataiteesta suuremman mittakaavan maisemasuunnitteluun.

Elävä luonto edusti Aallolle uudistumista. Samassa hengessä hän tutki niin suomalaista metsää, talonpoikaista arkkitehtuuria kuin Välimeren alueen rinneviljelmiä ja antiikin raunioita. Puolustaessaan kasvillisuuden voimaa Aalto koki puolustavansa eurooppalaista humanismia ja sen traditiota. Aalto puhui hyvin hoidetun metsän puolesta ja tuli samalla raivanneeksi tietä ekologiselle ajattelulle.

”Keskustelu luonnon roolista kaupungissa on erityisen ajankohtainen juuri nyt, kun ympäristö muuttuu vauhdilla ja kaupunkikeskustoja tiivistetään”, kertoo näyttelyn kuraattori, taidehistorioitsija Teija Isohauta. ”Tietoa luonnon merkityksestä ihmisen hyvinvoinnille saadaan koko ajan lisää. Urbaanit viheralueet ovat hyvin suunniteltuja, mutta samanaikaisesti luonto ajautuu yhä kauemmas kaupunkien keskustoista ja ihmisten täytyy matkata yhä pidemmälle kokemaan elävää luontoa”, Isohauta mainitsee.

Alvar Aalto puolusti kaupunkien viherverkostoja ja elävän luonnon läsnäoloa rakennetussa ympäristössä, ottaen nämä omassa suunnittelussaan huomioon. Aallon opit ovat yhteistä kulttuuriperintöämme ja sovellettavissa maisemasuunnitteluun edelleen. ”Toivoisin, että ihmiset havahtuisivat hoitamaan ympäristöään ja sallimaan erilaisten kerrostumien muodostumisen rakennettuun maisemaan. Historian kunnioitus kertoo välittämisestä – sen oivaltamisesta, miten rakennuksesta tulee merkityksellinen omassa ympäristössään”, sanoo Isohauta.

Näyttelykonseptin on luonut professori emeritus Tom Simons ja näyttelyn käsikirjoituksesta vastaa kuraattori Teija Isohauta. Näyttely on tuotettu yhteistyössä Alvar Aalto -säätiön ja Arkkitehtuurimuseon kesken.

Kesän ja syksyn aikana museo järjestää näyttelyyn liittyviä opastettuja kierroksia, teemaesittelyjä sekä omatoimikierroksen Jyväskylän yliopiston kampusalueella.

Alvar Aallon jalostettu maisema, Alvar Aalto -museon Galleriassa – 25.10.2020 saakka.

Alvar Aallon katu 7, Jyväskylä. Lisätietoja: www.alvaraalto.fi

 

 

”Mitä Suomen maisemaan tulee, niin se oli koko ajan ympärilläni. Kun koin siitä välittyvän tasapainon, aloin myös ymmärtää millä tavoin ihmisen täytyy ympäristöään käsitellä.” Alvar Aalto, 1972

JAA