Kauppaneuvosten Kruunuvuori

Julkaisemme lukijoiden pyynnöstä Kruunuvuoren vaiheista kertovan artikkelimme 13-vuoden takaa.

Kruunuvuoren huvila-alue on nukkunut Ruususen unta viimeiset 60 vuotta.  1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa rakennetut kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset eivät ole ajan hammasta kestäneet, vaan osa niistä on romahtanut kasaan. Kruunuvuoren tekee merkittäväksi myös ainutlaatuinen saaristoluonto. Nyt alueen ympäristöön suunnitellaan 10 000 ihmisen asuinaluetta ja 1 000 työpaikkaa.

Teksti: Anne Tarsalainen

Kuvat: Hellas-lehti

Varhaisen kevätaamun hiljaisuus hämmästyttää vehreässä metsässä, Helsingin Kruunuvuoressa Laajasalossa. Kapea tie kulkee ohi mystisen metsälammen, jonka toisella rannalla nököttää vanha uimalaituri. Pian vastaan tulee palaneen talon jäännökset.

Paikalla usein vieraillut valokuvaaja kertoo, että vielä puoli vuotta sitten talo oli pystyssä. Alueella on useita, enemmän tai vähemmän, tuhoutuneita puuhuviloita, joiden rakenteista voi nähdä, miten ne aikanaan, 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa edustivat trendikkäintä huvila-arkkitehtuuria torneineen ja pilastereineen. Huviloiden komeista puutarhoista muistuttavat valtavat syreeniaidat ja metsään asti levinneet perennat.

Alueella on hiljaista, vain yksi kulkija tulee vastaan. Lissu Kaivolehto kertoo vierailevansa Kruunuvuoren huvila-alueella liki kaikkina vuodenaikoina.

– Tämä luonto on aivan uskomatonta ollakseen näin lähellä keskustaa. Tästä pitäisi tehdä kaikkien kaupunkilaisten yleinen virkistysalue! Enpä tiedä kovin montaa paikkaa Helsingissä, jossa kymmenen minuutin sisällä voi kuulla sekä satakielen, että huuhkajan laulua.

Lissu Kaivonlehto kertoo miettivänsä, keitä näissä huviloissa mahtoi aikanaan asustaa ja millaista elämää niissä vietettiin.

– Herää kysymys, miksi nämä on päästetty tähän kuntoon? Mikä tämän alueen historia mahtaa oikein olla?

Kruunuvuoren iloista huvilakulttuuria

Maanviljelysneuvos Johan Jacob Cygnaeus osti Uppbyn kartanon maista erotetut tilukset vuonna 1906, jonne hän rakennutti kesähuvilan. Komea saaristomaisema pääkaupungin tuntumassa herätti suurta ihastusta myös Cygnaeuksen perheen ystävissä, ja niinpä maanviljelysneuvos vuokrasi palstoja kesähuviloita varten.

Cygnaeuksen ja tämän puolison kuoltua vuonna 1913 Kruunuvuoren huvila-alueen osti saksalainen kauppaneuvos Albert Goldbeck-Löwe, Kissinge-yhtiönsä omistukseen. Tuonti- ja vientikauppaa harjoittanut yhtiö sai myöhemmin nimen Algol.

Huomattavan varakas Goldbeck-Löwe tuki lukuisia hyväntekeväisyyshankkeita ja nautti suurta arvostusta. Hän oli erittäin sosiaalinen, mikä näkyi myös Kruunuvuoren kesässä. Huvimajalla juotiin ystävien kanssa päiväkahvit ja ihailtiin hulppeita merinäkymiä. Tasan kello kuudelta tarjotulle päivälliselle osallistui suuri joukko tyylikkäästi pukeutunutta herrasväkeä.

Kauppaneuvos ystävineen teki kävelyretkiä huvilansa läheisyydessä sijainneelle metsälammelle ja punertaville, sileille rantakallioille, joilta löytyi vanhoja venäjänkielisiä nimikaiverruksia. Rantasaunasta pulahdettiin virkistävään meriveteen.

Kruunuvuoressa vietettiin iloisia kesiä ensimmäiseen maailmansotaan asti, jolloin saksalaiset ja Itävallan kansalaiset karkotettiin Suomesta. Albert Goldbeck-Löwe pakeni Tukholmaan, josta hän palasi Helsinkiin heti sodan päätyttyä.

Kauppaneuvoksen ollessa Tukholmassa hän antoi huvilansa haavoittuneiden sotilaiden toipumispaikaksi.

Rappeutumisen pitkä tie

Toisen maailmansodan aikana Kruunuvuoren huvila-alueelle majoittui saksalaisia joukkoja. Sodan jälkeen saksalaisten hallussa ollut omaisuus siirtyi Neuvostoliiton omistukseen, ja Suomen Kommunistinen puolue vuokrasi käyttöönsä yhdeksän huvilaa. Vuorineuvos Aarne J. Aarnio osti Neuvostoliitolta huvila-alueen vuonna 1955, ja huviloita ryhdyttiin vuokraamaan hänen omistamansa Palkki Oy:n työntekijöille.

Arkkitehtitoimisto Toivo Korhonen laati alueelle uuden asemakaavan, jonka mukaan alueelle rakennettaisiin 2300 ihmisen asuinalue. Rakennuslupaa anottiin vuonna 1968, mutta se ei mennyt läpi. Tämän jälkeen huviloiden hoito jäi hyvin satunnaiseksi.

Nyt alueelle on suunniteltu uusi osayleiskaava, jonka mukaan Laajasalon öljysataman alue muuttuu merelliseksi kaupunkimaisesti rakennetuksi kaupunginosaksi. Alueelle kaavaillaan 10 000 asukasta ja 1000 työpaikkaa.

Lähde: Helsingin kaupunginmuseo

Kuvien tekstit:

Öljysäiliöiden poissiirtopäätös ei häiritse ainakaan alueen asukkaita.
Kruunuvuoren lampi herää kevääseen täysin tietämättömänä tulevista muutoksista.
Kruunuvuoren huvilat kukoistivat vielä 1960-luvulla, nyt rakennukset ovat pahasti ränsistyneet.
Teksti ja kuvat on julkaistu ensimmäisen kerran Hellas-lehden huhtikuun numerossa vuonna 2007.

 

JAA