Vehkalanmäen maisemaa Kehä III:n kupeessa on hoidettu pölyttäjähyönteisystävällisemmäksi nyt jo kolmatta kesää.
Paahteisella rinnealueella viihtyy kunnostuksen myötä jopa yli 30 päiväperhoslajia, esimerkiksi erittäin harvinainen, ja koko eteläisessä Suomessa uhanalainen viheryökkönen.
Keväällä alueelta löydettiin myös hyvin harvinainen mesipistiäislaji hammaskiertomehiläinen.
– Vehkalanmäki on ruderaattialue, joutomaa, jollaisilla on hyvin suuri merkitys luonnon monimuotoisuuden kannalta perinteisten niittyalueiden vähentyessä. Parhaimmillaan ruderaatit muodostavat viherkäytäviä, joita pitkin hyönteiset voivat levittäytyä uusille alueille, kertoo tiedotteessa Vehkalanmäen hoitosuunnitelman tehnyt ja kunnostusta luotsannut Tomi Salin Vantaan ympäristökeskuksesta.
Vehkalanmäeltä on poistettu runsaasti maisemaa vallanneita vieraslajeja.
Ruderaattirinne lähiympäristöineen on tarkoitus säilyttää mahdollisimman avoimena ja niittyalueet niukkaravinteisina. Maisemanhoidon vaikutukset alkavat jo ilahduttavasti näkyä.
– Rinteellä oli aloittaessamme lähes läpipääsemätön lupiinipöheikkö, tiheää heinäkasvustoa ja vatukkoa. Niiden tilalle on nyt saatu raivattua kukkarikasta niittybiotooppia. Alueella viihtyvät paimen- ja keltamatarat, erilaiset apilat ja virnat. Istutetuista kasveista keltasauramon, neidonkielen ja mäkimeiramin määrä alueella näyttää lisääntyvän pikkuhiljaa, listaa Tomi Salin.
Myös Vehkalanmäkeä rajaavien metsiköiden reunustoja on rajattu, pensaita poistettu ja niittyalaa lisätty kaatamalla puita.
Kaadetut rungot on viety lähimetsään lahoamaan.
– Näin toimimalla lisäämme lahopuun määrää ja kasvatetaan siten alueen hiilinielua. Eri lahoamisen vaiheissa olevat puunrungot ovat täysin välittämättömiä useille hyönteis- ja sienilajeille.
Vehkalanmäen hyönteislajisto on rikastunut oleellisesti kunnostustöiden myötä.
Rinteellä on havaittu 32 päiväperhoslajia, joista neljä alueelle uutta: ritariperhonen, mansikkakirjosiipi, isonokkoperhonen ja kirjoverkkoperhonen. Kaikki havaitut lajit ovat Vantaalla harvinaisia ja hyvin vähälukuisia. Kovakuoriaisista keisarilyhytsiipi on viihtynyt alueella pitkään. Lahopuiden lisääntyessä se on saanut seurakseen ainakin haapajäärän ja saikurahaapsasen.
