Osittaisesta vanhuuseläkkeestä on tullut suosittu tapa joustaa työuran loppuvuosina. Vuosina 1959–1962 syntyneistä jo joka kolmas eläkkeeseen oikeutettu oli nostanut osittaista vanhuuseläkettä vuoden 2025 loppuun mennessä.
Eläketurvakeskuksen (ETK) tuoreen tutkimuksen perusteella valintaansa myös ollaan varsin tyytyväisiä. Noin yhdeksän kymmenestä osittaisen vanhuuseläkkeen ottaneesta kertoo olevansa ratkaisuunsa tyytyväinen.
Eläkkeen ottamiseen vaikuttavat ennen kaikkea raha ja epävarmuus tulevaisuudesta. Suuri osa vastaajista koki ratkaisun taloudellisesti kannattavaksi. Lähes yhtä yleinen peruste oli epävarmuus omasta terveydestä tai jäljellä olevasta elinajasta.
Monelle osittainen eläke merkitsee yksinkertaisesti kaivattuja lisätuloja. Rahaa tarvitaan päivittäisiin menoihin tai helpottamaan muita taloudellisia haasteita. Toisille eläke puolestaan tarjoaa mahdollisuuden kartuttaa säästöjä tai sijoituksia.
Eläkkeen merkitys vaihteleekin elämäntilanteen mukaan. Heikommassa taloudellisessa asemassa olevilla sekä terveysongelmista kärsivillä päätökseen vaikuttivat muita useammin taloudellinen tarve ja terveydelliset syyt.
– Paremmassa asemassa oleville – esimerkiksi korkeammin koulutetuille – eläke puolestaan näyttäytyi useammin taloudellisesti kannattavana mahdollisuutena hyödyntää järjestelmän joustoa tai saada lisätuloja säästämiseen tai sijoittamiseen, ekonomisti Satu Nivalainen Eläketurvakeskuksesta kertoo.
Työtaakkaa halutaan keventää
Myös halu vähentää työntekoa on merkittävä syy eläkkeen ottamiseen. Tätä tavoitteli yli puolet vastaajista. Erityisesti taustalla oli halu keventää työn kuormittavuutta työuran loppuvuosina.
Samalla epävarmuus tulevaisuudesta näyttää kasvaneen. Moni pohtii, riittävätkö oma terveys ja työkyky varsinaiseen eläkeikään saakka. Nivalaisen mukaan myös julkisuudessa käyty keskustelu eläkejärjestelmästä ja sen uudistuspaineista on saattanut lisätä epävarmuutta.
Osittaisen vanhuuseläkkeen vaikutukset tunnetaan tutkimuksen perusteella melko hyvin. Valtaosa oli ennen päätöstään selvittänyt eläkkeen määrän ja tiesi, että ennen varsinaista vanhuuseläkeikää otettu eläke pienentää myöhempää vanhuuseläkettä pysyvästi.
Sen sijaan harvempi tiesi, että osittaisen vanhuuseläkkeen voi ottaa myös alimman vanhuuseläkeiän jälkeen.
Tietämyksessä havaittiin lisäksi selviä eroja. Taloudeltaan tai terveydeltään heikommassa asemassa olevat olivat tehneet eläkepäätöksen muita useammin ainakin osittain puutteellisten tietojen perusteella.
Eläketurvakeskuksen tutkimukseen vastasi noin 3 000 vuosina 2019–2024 osittaisen vanhuuseläkkeen aloittanutta henkilöä.
