Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton koulutussuunnittelija Tero Savolainen muistuttaa vanhempia heidän tärkeästä roolistaan lasten uimataidon kehittämisessä. ”Vesillä liikkumisen taidot ovat Suomessa kansalaistaitoja. Uima- ja vesiturvallisuustaidot ovat hengissä pysymisen taitoja, jotka antavat mahdollisuuksia hyvinvoinnin ja terveellisten elämäntapojen edistämiseen.”
Hän harmittelee, että uimataitoisten lasten osuus on viimeisimmän tutkimuksen mukaan laskenut selvästi. Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton, Jyväskylän yliopiston ja Opetushallituksen tekemän tutkimuksen mukaan uimataitoisten kuudesluokkalaisten osuus on pudonnut 55 prosenttiin. ”Aiempiin tutkimuksiin verrattuna uimataitoisten määrän putoaminen on huolestuttavan suuri. Meidän kaikkien tulee omalta osaltamme reagoida tähän ja varmistaa lasten uimataitoisuus ajoissa”, Savolainen sanoo.
Kaikki eivät pääse uimakouluun
Savolainen sanoo, että huoltajien merkitys lasten myönteisille kokemuksille on suuri jo ennen kouluikää. ”Käykää lasten kanssa uimarannoilla, halleissa ja kylpylöissä ja osallistukaa yhteisiin vesileikkeihin. Jo varhaiset leikinomaiset kokemukset vedessä tasoittavat lapsen tietä uimataidon oppimiseen kouluikäisenä.”
Vuonna 2023 vapaa-ajan uimakouluja Suomessa järjesti 243 kuntaa, 128 uimaseuraa sekä yli 30 muuta yhdistystä tai yksityistä toimijaa. Lukuisista mahdollisuuksista huolimatta kaikki halukkaat eivät pääse vapaa-ajallaan uimakouluun, Savolainen sanoo. ”Tämä on iso haaste. Pulaa on ennen kaikkea uima-altaista sekä pätevistä uimaopettajista.”
Hyödynnä Suomen lyhyt kesä
Savolainen puhuu kansalaisten vesipätevyydestä. Se kattaa uintitekniikan lisäksi muun muassa taidon mennä turvallisesti veteen, taidon uida vaatteet tai pelastusliivit päällä sekä kyvyn arvioida omia taitojaan suhteessa paikallisiin olosuhteisiin, veden lämpötilaan tai sen syvyyteen ja uintimatkan pituuteen.
Tuhansien järvien Suomessa Savolainen esittää toiveen vanhemmille, isovanhemmille, kummeille ja muille aikuisille: ”Luonnonvesissä veden lämpötila, sameus, tuuli ja muut olosuhteet vaihtelevat. Vesillä pärjäämisen kansalaistaitoja ja vesipätevyyttä oppii parhaiten autenttisissa olosuhteissa. Kesä on etsikkoaikaa näiden taitojen oppimiseen – viettäkää lastenne kanssa aikaa uimarannoilla ja totutelkaa luonnonvesiin.”
Jani Sievisen vinkit lasten uimaopetukseen
Maailmanmestari ja uintivalmentaja Jani Sievinen ohjaa kolmipäiväisen uimakoulun/-leirin lapsille ja aikuisille juhannuksen jälkeen Savonlinnan Punkaharjulla. Tässä hänen vinkkinsä lasten uimaopetukseen.
1. Anna lapsen rauhassa tutustua veteen
Älä kiirehdi. Kun lapsi saa itse kokeilla vettä omassa tahdissaan – ensin varpailla, sitten käsillä ja lopulta kastautuen – kiinnostus veden maailmaan syntyy paremmin. Matalassa rantavedessä ja loivalla rannalla leikkiminen, pärskiminen ja lelujen kelluttaminen ovat hyviä ensiaskeleita.
2. Onko pään kastelu vaikeaa? Kokeile uimalaseja!
Moni lapsi vierastaa kasvoihin osuvaa vettä. Usein syynä on silmien ärsytys tai pelko siitä. Uimalasit tuovat monelle muutoksen. Ne antavat hallittavuuden, turvallisuuden ja jopa hauskuuden tunteen. Voit kannustaa lasta aluksi kastelemaan päätä itse tai käyttämään suihkupulloa leikin varjolla.
3. Ensin veden alle
Kuulostaa ehkä oudolta, mutta sukeltaminen on ensiaskel uimataitoon! Jotta lapsi voi oppia uimaan, hänen täytyy ensin tottua vierailuihin veden alla. Kasvojen kastaminen, kuplien puhaltaminen ja veden alle kurkistaminen valmistavat lasta sukeltamiseen – ja sukeltamisesta on lyhyt matka liukumiseen ja uimiseen. Sukellusharjoitukset ovat tykättyjä leikkejä: etsitään leluja tai kiviä altaan tai vesistön pohjasta.
4. Uimalasit avaavat uuden maailman
Uimalasien avulla lapsi näkee vedenalaisen maailman kiinnostavana. Kun lapsi näkee, mitä vedessä tapahtuu, hänen on helpompi hallita liikkeitä ja voittaa mahdolliset pelot. Lapsen kanssa voi vaikka istuutua pinnan alle kasvotusten ja pidättää yhdessä hengitystä.
5. Vinkkejä välipalaksi
Leikki on lapselle tehokkain oppimismuoto. Leikkien väliin kannattaa sijoittaa uintia, kelluntaa ja sukeltamista tukevia tehtäviä. Esimerkki: Ensin aikuinen voi vetää kelluvaa lasta pintaa pitkin. Sitten vaihdetaan rooleja ja lapsi vetää kelluvaa aikuista perässään.
