Omaishoitajien jaksamisen tilannetta on vaikeaa kuvata yksiselitteisesti. On kuitenkin tutkittu, että omaishoitajuus lisää riskiä oman hyvinvoinnin ja terveyden heikkenemiseen. Hyvinvointialueiden välillä on eroja siinä, miten omaishoitajia tuetaan. Myös jokaisen elämäntilanne on yksilöllinen. “Joku pienikin asia voi lopulta kääntää mittarin kuormituksen puolelle silloin, kun voimavarat ovat jo valmiiksi vähissä”, toteaa omaistuen kehittäjä Minna Kangas.
Väestön jatkuvasti ikääntyessä myös työikäisten vastuu omista vanhemmista kasvaa. Palvelut ovat monin paikoin vähentyneet, ja omaishoito vaatii entistä enemmän sitoutumista. ”Moni huolehtii omista vanhemmistaan ja tekee sen mielellään, mutta tässäkin asetelmassa kuormitus voi kasvaa pikkuhiljaa ja tukea tarvitaan”, Kangas jatkaa.
Miten kuormitusta voi seurata?
Kankaan mukaan arjen jaksamiseen vaikuttaa ennen kaikkea hoidon sitovuus. Jos hoito on jatkuvaa eikä sopivia tukipalveluja ole käytössä, voi jaksaminen joutua koetukselle. Kun unesta tulee katkonaista ja arki muuttuu selviytymiseksi, hupenevat voimat nopeasti. Uupumus ei kuitenkaan tule yhdessä yössä, omia varoitusmerkkejä on tärkeää seurata ajoissa. Jos nukkuminen vaikeutuu, mieliala laskee eikä arjesta löydy enää iloa, kannattaa pysähtyä tarkastelemaan tilannetta. Vetäytyminen läheisistä ja erilaiset stressioireet – kuten yli- tai alivireisyys – voivat olla merkkejä siitä, että keho ja mieli ovat kovilla.
”Myös läheisten havainnot on hyvä ottaa vakavasti – usein muut huomaavat väsymyksen ennen kuin tajuaa sen itse”, Kangas toteaa. ”Etenkin ylivireystilassa mennään helposti putkessa, selviytymismoodissa, eikä huomata omaa tilannetta ennen kuin keho alkaa oireilla.”
Apua läheltä
Hyvinvoinnista huolehtiminen alkaa oman voinnin tunnistamisesta. Miten arjen tukipilarit – uni, ravinto ja liikunta – toteutuvat? Onko arjessa mitään, mikä toisi iloa tai rentouttaisi? Myös apua kannattaa pyytää ajoissa, vaikka se tuntuisi vaikealtakin. ”Pienetkin tauot tai vertaisten tapaamiset voivat auttaa jaksamaan”, Kangas sanoo. “Aina ei tarvita suuria asioita, jo lyhyt metsäkävely tai juttutuokio voivat helpottaa.”
Terveiden elintapojen ja hyvinvoinnin tukemiseen saa vinkkejä esimerkiksi hyvinvointialueiden tai Sydänliiton nettisivuilta. Myös lähipiirillä ja eri yhteisöillä on tärkeä rooli. Pienet käytännön teot – kuten kauppa-apu tai mahdollisuus pitää hetken vapaata – voivat merkitä paljon. Samoin se, että kysyy miten omaishoitaja jaksaa. Myös ammattilaisen tulisi muistaa tämä kysymys, tarkkailla omaishoitajan jaksamisen merkkejä ja tarvittaessa ohjata tämä sopivan avun piiriin. ”Usein kysytään erityisesti hoidettavan vointia. On tärkeää huomioida myös hoitaja”, Kangas muistuttaa.
Tarjolla olevia palveluja
Omaishoitajien tueksi tarjottavat palvelut vaihtelevat eri hyvinvointialueilla. Sopimusomaishoitajille on tarjolla muun muassa hoitopalkkio ja lakisääteisiä vapaita, joiden aikana hoidettava asuu esimerkiksi lyhytaikaishoitopaikassa tai sijaishoitajan kanssa. Omaishoitotilanteeseen on tarjolla tukea, vaikkei virallista sopimusta olisikaan. Ympäri Suomea toimivat omaishoitajayhdistykset tarjoavat omaishoitoperheille monipuolista ohjausta ja neuvontaa sekä vertaisryhmiä, kursseja, virkistystä ja vapaaehtoisten tarjoamaa tukea. Myös muilla järjestöillä ja seurakunnilla on monenlaista matalan kynnyksen palvelua saatavilla.
Jos tukipalvelut eivät enää riitä ja uupumus käy ylivoimaiseksi, on aika pysähtyä pohtimaan tilannetta.
“Kun arki alkaa tuntua fyysisesti ja henkisesti liian raskaalta tai turvallisuus kotona ei tunnu riittävältä, on tarpeellista keskustella jatkosta ja esimerkiksi ympärivuorokautisen hoivapaikan tarpeesta”, Kangas toteaa.
Pidä itsestäsi huolta
Kun ihminen voi itse hyvin, sujuu omaishoitajuus paremmin. Se ei kuitenkaan saa olla ainoa syy itsestä huolehtimiseen. ”Usein ajatellaan, että kun pitää huolta itsestään, voi pitää huolta myös toisesta”, Kangas toteaa. ”On kuitenkin hyvä muistaa, että meillä kaikilla on oikeus pitää itsestä huolta myös oman itsensä ja elämänlaatunsa vuoksi.”
